Koko kevät tässä ollaan löysäilty aika ajoittain varmaankin jokaisessa pelissä. Vaikka otteluita onkin ollut paljon, niin järjestäen jokaisen matsin jälkeen on jäänyt se fiilis, että läheskään kaikkea ei annettu. Mourinho on usein tyytynyt vähään, ja peli on passivoitunut Realin mentyä johtoon tai tilanteen oltua edes jollain tavalla myönteinen Realin kannalta. Luulin, että eilen oltaisiin nähty taistelevampi joukko pelaajia kentällä. Ei nähty.
Ronaldon toisen maalin jälkeen saatiin enää satunnaisia vastahyökkäyksiä ja tyydyttiin taas roiskimaan sitä palloa ilman mitään osoitetta Bayernin kenttäpuoliskolle. Miksi hemmetissä siinä tilanteessa pitää ruveta hölläilemään ja antaa vastustajalle mahdollisuus tehdä maali, jos ne vain viitsii? Pelitapaa muutetaan pelin aikana niin monta kertaa, että ei taida pelaajatkaan pysyä enää mukana. Ei ehkä pitäisi tähdätä mihinkää barcamaiseen yksipuolisuuteen, mutta ei tämä näinkään toimi. Eikä tyydytä faneja - ainakaan itseäni. Mourinhon pelkuritaktiikoille
.
Voittoa pitää periaatteessa hakea kaikin keinoin, mutta ei todellakaan näin. Ei pelkällä puolustamisella ja passivoitumisella. Come on, tämä on Real Madrid!
Jos Real olisi vain pitempään pelannut omien vahvuuksiensa avulla - olisi Bayern ollut lähestulkoon vastaantulija. Sen näki jo (Robbenin paikasta huolimatta) ensimmäisten 20 minuutin aikana. Mutta kun pelaaminen oli taas sitä varmistelua ja tuloksetonta kyttäilyä, müncheniläiset pääsivät ihan ilmaiseksi peliin mukaan.
All in all, Bayern pelasi omalla huipputasollaan 210 minuuttia, Real ehkä suurinpiirtein 40 minuuttia. Itselleni ei ole mitään epäselvyyttä, etteikö Real olisi absoluuttisella tasolla parempi joukkue, Bayern hoiti vain tämän otteluparin ihan helvetisti paremmin, mikä teki tästä todella tasaista.
Ensi vuosi poikaseni.
PS. Keskitykset olivat eilen ihan luokattomia. Meni peliä katsoessa monesti hermot, kun melkein jokainen crossi osui ensimmäiseen Bayernin pelaajaan.
