Kirjoittaja Aihe: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.  (Luettu 57728 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #300 : 07.07.2017, 23.05.20 »
Viides päivä. Aamun herätys tuttuun tapaan 5:30 ja sen jälkeen luentoja toisensa perään. Kersantti, alikersantit ja varusmiestoverit vastasivat päivän huumorista. Viimeisenä mainituilta tuli muutama sen verran typerä kysymys, ettei luentosalissa onnistuttu millään pitämään pokkaa. Kertoisin mieluusti lisää, mutta nyt en jaksa ruveta kirjoittamaan kännykällä mitään Raamattua.

Saatiin ensimmäistä kertaa käyttää päivällä kännyköitä täällä kasarmin puolella, minkä lisäksi illalla oli hieman vapaa-aikaa. Hihna löystyy jatkuvasti. Harmi vaan, että en ehtinyt nauttia vapaa-ajasta juuri ollenkaan, koska ylempi taho määräsi meidän nelikon (viides kaveri lähti eilen kotiin) toiseen tupaan alikeisareiden tieltä. Ainoat hyvät puolet entiseen tupaan verrattna ovat jatkojohto ja yksikerroksinen punkka, niin ei tarvitse enää jatkuvasti lyödä päätä punkan rautoihin.

Saa nähdä, mitä tästä nyt tulee. Uudessa tuvassa on yhteensä kymmenen henkeä, joista kaksi muistuttaa käytöstavoiltaan enemmän eläimiä kuin ihmisiä. ::) Vääntävät pieruja, minkä kerkeävät ja juttujensa sisältö liittyy aina jollain tavalla kännäämiseen, uhkapelaamiseen, nuuskaamkseen tai jo mainittuun piereskelyyn. Pitää varmaan hieman jututtaa näitä sankareita jossain vaiheessa, mikäli tämä tahti jatkuu. Meininki voi hyvin rauhoittua seuraavina päivinä ja jos ei, niin tässä saattaa olla vitulliset illat edessä. Ei sillä, että muutenkaan nukkuisin, kun roikun hiljaisuuden aikana täällä netissä.

Muut uudet tupakaverit vaikuttavat aika introverteiltä, joten heistä ei taida muodostua vastaavanlaista ongelmaa kuin tästä alkoholistiparivaljakosta.

Onnistuin hieman palamaan naamasta ja korvista, mutta silti tätä viestiä kirjoittaessa ei ole lähes yhtään vittumainen fiilis. Eteenpäin jatketaan ilman sen suurempia murheita. Kaikella on kuitenkin aina puolensa ja puolensa.
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #301 : 08.07.2017, 22.56.39 »
Aloitan kuudennen päivän raportin toteamalla rehellisesti, että nyt vituttaa. Aamu alkoi loistavasti, kun pääsin eroon kaikkein suurimmasta ongelmasta tähän asti eli aivan liian pienistä lenkkareista. Annoin kenkäni toiselle uuden tuvan alkoholistille ja sain vaihdossa kolme kokoa isommat. Marssiminen ja liikkeellä oleminen oli tänään suorastaan nautinnollista, kun varpaat eivät murskautuneet joka askelella eikä kantapäästä kuoriutut jatkuvasti ihoa. Omat lenkkarit eivät olisi auttaneet asiaan aiemmin, sillä kovan kurin takia meillä kaikilla pitää olla samanlaiset kengät toisin kuin muissa komppanioissa.

Tuttujen rutiinien jälkeen siirryttiin kentälle harjoittelemaan aseen käsittelyä. Täysin varjottomalla nurmikentällä vietettiin päivän aikana useita tunteja ja vaikka suojasin jo valmiiksi hieman palaneet kasvot ja niskan, niin aurinko puri myös käsivarsiin varustuksen vähennyttyä pelkkään t-paitaan. Lopputuloksena käsivarret ja niskan seutu ovat aivan tulessa. En enää ikinä heilu täällä ulkoharjoituksissa ilman palvelustakkia, oli lämpötila sitten vaikka +35.

Harjoitusten jälkeen saimme useamman kerran vastaanottaa paskaa alikersantilta, koska jotkut muut olivat alkaneet perseillä siellä. Melko vittumaista, kun olin itse kuitenkin toiminut juuri niin kuin pitikin.

Mielenkiintoinen episodi päivässä oli se, kun huomasin portaikon  ryysiksessä jonkun lakki päässä, vaikka sen kanssa ei saa kulkea. Päätin huomauttaa napauttamalla kevyesti tämän henkilön lakkia, niin eikös vaan alokkaan sijaan kyseessä olikin yksi alikeisareista. ;D Tästä alikessu veti tietysti hieman herneet nenään, joten päätin myös olla tästedes tarjoamatta apuani kenellekään.

Hieman myöhemmin piti järjestellä kaappien sisältö uudelleen. Uusi tupamme oli sen verran aikaisin valmiina muihin verrattuna, että tupaa johtava alikersantti vei pilkunnussimisen aivan uudelle tasolle pitääkseen meidät kiireisinä. Takkien piti olla kaikilla hengareissa samansuuntaisesti ja kaikkien piti viikata ties mitä vaatekappaleita niin, että kaappien sisällykset näyttäksivät täsmälleen samanlaisilta. Alikessu ei tietenkään voinut antaa kaikkia ohjeita yhdellä kertaa, vaan aikaa tuli aina pari minuuttia, jonka aikana korjaukset oli tehtävä ennen kuin hän tuli itse tarkistamaan kaapit ja keksimään lisää naurettavia kriteereitä. Tätä toistui ainakin 7 kertaa, kunnes pari muuta tupaa saivat kaappinsa valmiiksi.

Seuraavaksi alkoi vapaa-aika, mutta arvatkaa pääsinkö taaskaan nauttimaan siitä minuuttiakaan. Ajattelin olevani ovela kun menin muutamaa minuuttia ennen muita hakemaan iltapalaa, niin eikös vaan iltapalatarjoilua valvomassa ollut alikki valinnut jonon viisi ensimmäistä jakamaan koko ryhmälle ruokaa. Pääsin ylivoimaisesti viimeisenä syömään tämän niin kutsutun vapaa-ajan aikana ja palkkioksi työstä sain ylimääräisen viilin. Voitte varmaan kuvitella, miten riemuissani olin yhdestä viilistä kun olisin voinut paremmalla ajoituksella vaihtaa sen lähes puolen tunnin vapaaseen. Tästä opimme, ettei syömään pidä koskaan mennä ensimmäisten joukossa.
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #302 : 09.07.2017, 22.58.25 »
Viikko täyteen. Tätä kirjoittaessa on vähän pelko perseessä, sillä tupaamme tehtiin äsken ensimmäinen kännykkäratsia hiljaisuuden aikana.

Aamu alkoi heikosti, sillä aloin voida pahoin näiden palovammojen takia. Aseharjoituksien sijaan päädyin varuskuntasairaalaan, jossa kuluikin noin pari tuntia. Sain vapautusmääräyksen tämän päivän ajaksi.

Sairaalasta palaamisessa kesti muiden jätkien hidastelun takia niin kauan, että jäimme kokonaan ilman lounasta. Kasarmille oli kiire päästä järjestämään kaapit omaisten saapumista varten. Sen jälkeen puettiin päälle näyttävimmät asut eli lomapuku sekä baretti, minkä jälkeen pääsimme vieraidemme luo.

On sanomattakin selvää, että oli mukava taas nähdä omaa perhettä viikon tauon jälkeen. Esittelimme omaisille sotilaskodin, kasarmin sekä hieman varuskunta-aluetta. Sotkussa sain syötyä kunnolla hyvässä seurassa ja vanhempani toivat hieman voiteita palovammojen paranteluun.

Omaisten lähdettyä joukkuettamme istutettiin tuvissa tyhjänpanttina muiden joukkueiden suorittaessa aseiden huoltoon liittyviä askareita, jotka olimme jo aikaisemmin tehneet. Päätin ottaa lyhyet päiväunet, eikä edes kova taustamelu pystynyt estämään nukahtamista.

Yli tunnin jälkeen muut alkoivat valmistautua jumalanpalvelukseen. Vapautustaistelijana sain jäädä tupaan ja näin vältyin turhalta jeesustelulta. Koko kasarmille jäi vain muutama henkilö, joten sain käydä suihkussa kaikessa rauhassa ja suorittaa muutkin iltatoimet hyvissä ajoin ennen muita. Kateus paistoi tupakaverien kasvoilta tilaisuuden jälkeen. Varmasti suurin osa alokkaista olisi halunnut olla tänään mun kengissä, varsinkin näin rankan viikon päätteeksi. Jopa iltapalan haku meni töydellisesti, sillä en joutunut jonottamaan sekuntiakaan.

Ennen nukkumaanmenoa saimme taas kokoontua kasarmin ulkopuolelle kuuntelemaan alikersanttien haukkuja. En voinut kuim ihmetellä, miten typeriin sääntörikkomuksiin jotkut olivat syyllistyneet. Ellei sääntöjä rikkoneet henkilöt ole olleet joka päivä samoja, niin täällä varuskunnassa taitaa olla enemmän idiootteja kuin luulinkaan.
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #303 : 10.07.2017, 23.08.31 »
Toinen viikko käyntiin. Yritän pitää tämän lyhyenä, koska haluan nukkumaan.

Aamu lähti käyntiin erittäin vauhdikkaasti. Alikeisarit olivat sössineet aikataulun taas kerran, joten lähdimme aivan kylmiltääm juoksemaan kohti metsässä sijaitsevaa ampumarataa taisteluliivit päällä ja reput selässä. Noin 1-2 kilometriä siinä meni ennen kuin joku pullukka mätkähti ojaan kaikkensa antaneena ja se ajansäästö olikin sitten siinä, kun koko joukkue odotti kyseisen henkilön virkoamista. :D

Ampumaradalla hieman jännitti, koska en ollut aikaisemmin ampunut edes paukkupatruunoilla. Sain suoraan kovat piippuun ja niillä lauoin noin kolmisenkymmentä kertaa. Viimeinen kympin sarja meni mielestäni erittäin hyvin ensikertalaiseksi: 71/100, vaikka ammuin yhden kudin kokonaan maalitaulun ohi.

Pysyimme ampumaradan läheisyydessä lähes aamusta iltaan ja nälkä alkoi kurnimaan vatsassa loppua kohden. Lounaaksi tarjoiltu keitto oli pelkkää lientä, joten asetin päivälliselle kovat odotukset. No, päivällinen koitti, mutta ruuan saatuani pakki kippasi sen verran, että melkein koko annos levähti maahan. Pian alkoi olla ns. helvetin kova nälkä, kun kaksi päivän pääateriaa olivat käytännössä jääneet väliin.

Kasarmille palattuamme oli lisää herkkua tiedossa. "Vapaa-aika" pyörähti käyntiin, vaikka todellisuudessa täällä ei sellaista vielä ole. Lähdimme muonituskeskukseen iltapalalle (yleensä se syödään kasarmilla) ja siinä paloi noin kolme varttia.

Sen jälkeen saimme siivota tuvan pölystä, liasta jne. Alikersantti teki aivan kaikkensa löytääkseen likaa tuvastamme, mutta siinä epäonnistuttuaan hänen oli pakko päästää meidät hyväksytysti läpi. Alikessu ei kuitenkaan niellyt "tappiotaan", vaan se paskiainen laittoi meidät lepoon seisomaan sillä perusteella, että joukkueen muut tuvat ovat vielä kesken. Tämä ei ole todellakaan ollut yleinen toimintamalli tähän asti, vaan hyväksytyn tupatarkastuksen jälkeen on aina saanut hieman hengähtää. Kirsikkana kakun päälle samainen alikersantti "unohti" meidät tänne tupaan seisomaan vielä siinäkin vaiheessa, kun uusavuttomien tupa oli mennyt jollain ihmeen kaupalla tarkistuksesta läpi. Jos vielä mietitte, että vituttaako tämänhetkinen meno, niin vastaus on: kyllä vituttaa.
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #304 : 11.07.2017, 22.27.18 »
Yhdeksäs päivä, viikonloppuvapaat alkavat jo siintää silmissä.

Tältä päivältä ei ole kovin paljoa kerrottavaa. Cooperin testi, muutama oppitunti ja hieman telamiinojen virittelyä, kranaattien heittoa sekä kertasingon käsittelyä. Tänään tuli reilusti vapaa-aikaa, mutta sitä ei lasketa, koska emme vieläkään saaneet poistua yksiköstä muiden komppanioiden tavoin. Saimme kuitenkin kehuja, mikä viittaisi mielestäni siihen, että kasarmin portit saattavat pian avautua myös vapaa-aikana. :peukku_ylos:
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #305 : 12.07.2017, 22.52.41 »
Kymmenes päivä käyntiin luennolla, jonka jälkeen suoritimme uinti- ja lihaskuntotestit. Uimavalvojana oli aivan kuin stereotyyppinen homoseksuaali, vaikka mulla ei olekaan varmaa tietoa hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan. En kuitenkaan yllättyisi, jos tämä kyseinen henkilö olisi hakeutunut noihin tehtäviin vain katsellakseen liian pienissä speedoissa hilluvia varusmiehiä.

Loppupäivä olikin suht rentoa. Päivän ohjelmaan kuuluneiden sulkeisten jälkeen menimme valokuvattavaksi, eikä sen jälkeen tapahtunut enää hirveästi mitään.

Tupasiivouksesta voin kirjoittaa vain, että se on aivan loputon työmaa. Jynssäsimme lattiaa niillä paskoilla välineillä, jotka meille on annettu. Kävimme joka paikan läpi moneen kertaan, mutta tarkastuksen yhteydessä kaapin edustalta löytyi heti riittävän paljon pölyä. Lisäaika ei riittänyt pölyjen putsaamiseen, joten tuvan esimiehenä toimiva alikersantti antoi meille kaksi vaihtoa: saada hänet nauramaan jollakin vitsillä 30 sekunnin aikana tai punnertaa. No, arvaatte varmaan miten siinä kävi. Kaikki tuvan kymmenen äijää menivät aivan lukkoon, koska tämän alikessun naurattaminen vaatisi aivan hulvattoman vitsin. Kaipaisinkin muiden teidän muiden neuvoja tähän vitsipulmaan: kertokaa ihmeessä, jos tiedätte jonkin hulvattoman letkautuksen, jolla alikin kuin alikin voisi mahdollisesti saada nauramaan.
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #306 : 13.07.2017, 23.09.03 »
Yhdestoista päivä. Harjoittelimme rynnäkkökiväärin vientiä olalle sekä kolmijonossa kääntymistä oikeaoppisesti. Tahdintoistot alkavat sujua jo hyvin meidän joukkueen osalta, ääntä lähtee oikein kunnolla.

Teimme neljän tunnin reissun läheiseen metsään ja harjoittelimme käsimerkkien lisäksi sotilaan etenemistapoja sekä -kuvioita. Rankkaa oli, kun piti kiivetä kallioita ylös alas täysi taisteluvarustus päällä ja aina välillä syöksyä ojaan suojaan kuvitteelliselta viholliselta. Ulkona satoi, mutta emme silti käyttäneet mitään sadevarustuksia muiden "hupikomppanioiden" tavoin. Urakan loppuvaiheessa paikat alkoivat olla aika lopussa, sen verran tuli kolhittua itseä liukkaassa maastossa.

Aseiden puhdistuksen, ruokailun sekä tupasiivouksien jälkeen koiti vihdoinkin se hetki, kun myös me "Suomen särmimmän komppanian" alokkaat pääsimme omatoimisesti sotilaskotiin. Sinne päästäkseen piti tosin osata ulkoa puolustusvoimien arvomerkkejä. Ensimmäinen yritys ei mennyt läpi, mutta toisella sain yhden helpoimmista merkeistä eli kommodorin. Jos joku täällä rannikkoprikaatissa ei tunnista kommodorin merkkiä, niin voi saman tien lähteä kotiin. :D

Sotkun portille saavuttua pystyin jo melkein maistamaan vastapaistetun pizzan suussani, mutta hirveän ryysiksen takia pizzoja ei saanutkaan. Reissusta ei kuitenkaan jäänyt paskan maku suuhun, sillä maukkaan voileivän lisäksi mukaan tarttui tietysti myös hieman herkkuja.

Vapaa-ajan jälkeen saimme kuunnella huutoa ja pääsimme johtajien juoksutettaviksi, koska osa porukasta ei osannut toimia oikealla tavalla. Siellä oli kuljettu väärää reittiä, käytetty kännykkää ja keksitty ties mitä nerokkaita toimintatapoja. Tässäkin kohtaa alikit olisivat voineet kysyä itseltään, että tehtiinkö ohjeet kaikille riittävän selviksi, mutta tuskimpa siellä johtajien tuvassa on asiaa sen tarkemmin mietitty. En jaksa juuri nyt välittää alikeisareiden, kersanttien tai minkään muiden vitun sotahullujen saarnoista, koska huomenna lähdetään lomalle. 8)
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #307 : 16.07.2017, 22.45.24 »
Hyppäys neljänteentoista päivään. Toivottavasti kukaan ei odottanut, että kirjoitan tästä aiheesta lomapäivien aikana, koska niin ei tule koskaan käymään. Tai jos tulee, niin silloin asiat ovat todella huonosti.

Illalla koitti paluu kassulle, eikä edes vituttanut, koska seuraava loma alkaa jo torstaina. Välissä ei ole kuin kolme kokonaista päivää, joka ei ole mitään verrattuna tähän alun kahden viikon rupeamaan. En ole ehtinyt olla täällä edes kahta tuntia, mutta alan olla jo nyt lomatunnelmissa. Ainoa pieni vitutuksen aihe on se, että tiedän saavani kuulla aamulla komppanian herätyksen alikessun paskaisella äänellä.

Olin täällä riittävän hyvissä ajoin paikalla. Aikaa takarajaan jäi vielä reilut 15 minuuttia, kun taas esimerkiksi eräs tupakaveri juoksi päivystäjän pöydälle viimeisellä minuutilla. No, tässä tehtiin iltapunkat ja otin iltapalaksi kotitekoisen voileivän. Kävin vielä kylpyhuoneen puolella, mutta en ehtinyt sieltä pois ennen hiljaisuuden alkamista, joten alikersantti määräsi mut pysymään siellä tunnin ajan. Kännykkä sattui olemaan mukana, joten pidin rangaistusta suorastaan loistavana. Hieman 20 minuutin jälkeen alikessu tuli kuitenkin päästämään pois varoittaen, että seuraavalla kerralla saan lusia koko tunnin. Täytynee siis jatkossa pitää kännykkää mukana iltatoimia tehdessä ihan vaan varmuuden vuoksi. ;D
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

Peruna

  • Viestejä: 281
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #308 : 17.07.2017, 00.25.18 »
Vittu mitä uunoja nämä Sieten alikit. Sitten vielä jotain täysiä järjettömyyksiä kuten tuo vessassa istuttaminen. No onneksi kohta kokelaat tulevat ja ottavat homman haltuun.

Terv. reservin kersantti
"I'm star-struck when I see Paul Scholes because you never see him. On the pitch you can't catch him. Off the pitch he disappears." - Luis Figo

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #309 : 17.07.2017, 23.03.29 »
Viidestoista päivä. Ulkona oli aluksi sateista, mutta päivän edetessä aurinkokin tuli esiin. Juoksimme sateessa kenttää ympäri kaasunaamari+sadeasu+taisteluvarustus yhdistelmällä. Mitään sen rankempaa ei ollut enää tänään.

Teimme myös jonkinlaisen soveltuvuuskokeen, jossa oli lähes 500 kysymystä. Jotkut kysymyksistä toistuivat useaan otteeseen joko täysin samassa muodossa tai hieman muunneltuina. Osa kysymyksistä oli suoraan sanottuna melko kyseenalaisia.

Päivän ohjelma päättyi sulkeisharjoituksiin, joissa kerrattiin jo opittuja asioita ja lopuksi hieman uuttakin. Tulen ilmeisesti olemaan aika keskeisessä roolissa valapäivänä, sillä toimin pituuteni takia joukkueeni suuntamiehenä. En ole ajatellut ottaa sen kummempia paineita asian suhteen, sillä koen, että johtajien vastuulla on kouluttaa mut tarpeeksi hyvin tähän tehtävään.

Tupasiivousten yhteydessä päästiin taas punnertamaan 10 kertaa, kun aikamääreen täytyttyä ei ollut vielä valmista. Erään tupakaverin epätoivoinen vitsinvääntöyritys ei tehonnut, mutta tupa meni heti läpi punnertamisen jälkeen.

Tämän alokkaan tie vei jälleen kerran sotilaskotiin, mutta sitä ennen piti osata nimetä päivystäjän näyttämä satunnainen sotilasarvo. Ensimmäinen yritys ei mennyt läpi, sillä sekoitin upseerikokelaan upseerioppilaaseen. Viiden minuutin odottelun jälkeen sain uuden yrityksen, enkä enää erehtynyt yliluutnantin arvomerkkiä esittävän piirroskuvan noustua tiskin takaa. Tällä kertaa sotkussa oli paljon vähemmän porukkaa, joten pääsin vielä pizzan makuun.

Huomisaamuna voinkin jo sanoa, että ylihuomenna päästään lomille. 8)
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #310 : 18.07.2017, 22.55.12 »
Kuudestoista päivä. Kännykkäratsia iski juuri tätä viestiä aloittaessa, joten yritän pitää raportin lyhyenä. Kahdesta käräytyksestä pääsee vääpelin puhutteluun ja kolmesta kärähdyksestä menettää ilmeisesti x määrän vapaita. Olen onnistunut pitämään varoitustilin nollissa ja tarkoitus on jatkaa samalla lailla.

Aamupäivällä harjoittelimme taas metsässä taisteluvarustus päällä. Alussa oli häiriönpoiston, latauksen ja käsimerkkien kertausta, minkä jälkeen kokeilimme niitä käytännössä kulkemalla pitkin metsää kiilassa, avojonossa tai siinä muodossa, joka satuttiin antamaan. Sain partiotovereiksi kaksi joukkueen huonokuntoisinta taistelijaa, joten haastetta riitti heidän laahatessa perässä.

Päivällä saimme useamman tunnin aikaa opiskella varusmiehen käsikirjaa, sillä olimme ensimmäisenä joukkueena varustevaihdossa. Alikit uhkailivat pistokokeella, mutta siitä huolimatta iso osa taistelijoista kävi vain nukkumaan ja alikkien ainoa tehtävä oli aina silloin tällöin herätellä nukahtaneita varusmiehiä. Voitte vain arvata, pidettiinkö lopulta minkäänlaista pistokoetta. No ei pidetty. :D

Illalla pääsimme tutustumaan sotalaivoihin. Pakko sanoa, että ne olivat kyllä vakuuttavan näköisiä. Oli yksi muita isompi laiva, muistaakseni lähes 80 metriä pitkä sekä toinen hieman pienempi ja reilusti nopeampi laiva. Kolmantena oli öljyntorjuntalaiva ja neljäntenä miinalaiva, joista molempiin pääsimme myös lyhyesti tutustumaan aivan sisätiloihin asti.

Ainoa varjopuoli mielenkiintoisessa esittelyssä oli se, ettei vapaa-aikaa jäänyt ollenkaan. Suihkuunkaan ei ehtinyt mennä, vaan tällä kertaa saa mennä paskaisena nukkumaan lievän vitutuksen kera.
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

PUMPULI

  • Viestejä: 409
  • ¡Hala Madrid!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #311 : 19.07.2017, 10.55.54 »
Kaipaisinkin muiden teidän muiden neuvoja tähän vitsipulmaan: kertokaa ihmeessä, jos tiedätte jonkin hulvattoman letkautuksen, jolla alikin kuin alikin voisi mahdollisesti saada nauramaan.

Mikä on Maija Mehiläisen isän nimi?




Faija Mehiläinen.
Sota on Suomen kansaa kovasti koetellut. Mutta rakkautemme isiemme maahan, itsenäisyyteemme ja vapauteemme ei ole koskaan tuntenut uhrauksien rajaa.

C.G.E. Mannerheim

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #312 : 19.07.2017, 22.57.06 »
Seitsemästoista päivä metsässä. Aavistelin jo eilen vittumaista päivää ja sehän tästä saatiin. Viime yö meni vähillä unilla, koska yksi tupakaveri oli valittu toiseksi apupäivystäjäksi ja hänen edestakainen ravaamisensa sai meikäläisen heräämään pariinkin otteeseen.

Aamupuurot vedettiin naamaan, minkä jälkeen suuntasimme metsään ampumaradalle. Aloitimme ampumalla jo tutusta makuuasennosta ja myöhemmin kokeilimme ampumista polviasennosta. Sain 59/100 kympin sarjassa, mikä oli kohtuullisen lähellä koko joukkueen parhaimmistoa.

Ampumisen jälkeen oli tarkoitus syödä lounasta, mutta pian kävi ilmi, että jokin toinen komppania oli vienyt meidän sapuskamme. Seurasi pitkä odotusjakso ja lopulta ateriaväli aamupalan ja lounaan välillä venähti 7-8 tunnin mittaiseksi.

Ruokailun jälkeen päivä jatkui erilaisilla, enimmäkseen jo tutuilla rasteilla. Oli kertasinkoa, telamiinaa, kranaatinheittoa ja suojautumista. Lähdimme metsästä ehkä joskus kello 17 tai 18 maissa. Eilisessä varustevaihdossa saadut uudenkankeat maiharit tuntuivat erittäin tukevilta, mutta ne tekivät selvää allekirjoittaneen kantapäistä. Lopputuloksena iho rullalla ja vitutus päällä.

Kasarmille palattuamme suoritimme siivoustarkastukset. Kävin puhdistamassa pakin ja lankkaamassa kenkiä. Tupamme vahvuus pieneni kahdella ukolla, kun pari toisen joukkueen taistelijaa siirrettiin kerrosta alemmas muiden joukkuetovereidensa pariin. Toisen jätkän lähtö ei tunnu missään, mutta toinen oli erittäin mukava tyyppi, jota jäämme varmasti kaipaamaan täällä.

Vitutus jatkui, kun kävi ilmi, ettei tänään ole luvassa iltapalaa. Alikeisarit eivät olleet hoitaneet ilmoitusta muonituskeskukseen, joten koko komppania saa nähdä nälkää tänä iltana. Tämän lisäksi löysin jalastani elämäni ensimmäisen punkin. Menin pyytämään alikeilta apua, mutta pääsinkin vain suurin piirtein simputettavaksi, kun en osannut koputtaa tai astua sisään johtajien tupaan oikealla tavalla. Yhdeltäkään alikilta ei löytynyt punkin poistoon vaadittavia pinsettejä, joten mut ohjattiin muihin tupiin kyselemään niiden perään. Punkin poistamiseen saamani ohjeet olivat tyyliin "väännä se vittuun", mikä ei hirveästi auttanut tällaista ensikertalaista. Sain lopulta pinsetit lainaksi viereisestä tuvasta ja pari ystävällisempää alikkia poistivat punkin jalastani.

Suihkuun pääseminen tuntui hyvältä yhden päivän tauon jälkeen. Elämä alkoi näyttää taas hieman valoisammalta, kun muistin, että huomenna alkaa sunnuntai-iltaan asti kestävä loma. Popsin iltapalaksi hieman tummaa suklaata ja cashew-pähkinöitä pahimman nälän lievittämiseksi. Upseerikokelaat ovat ilmeisesti tulossa huomenna tänne, joten saa nähdä mitä näille päivityksille oikein käy.
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #313 : 24.07.2017, 23.07.46 »
Kahdeskymmenestoinen päivä. Olin eilen kuumeessa palatessani kasarmille. Kurkku oli myös hyvin kipeä ja yskä kuulosti huolestuttavalta. Nukkumisesta ei meinannut tulla runsaan hikoilun takia yhtään mitään, vaikka pidin vain boksereita päälläni.

Aamulla lähdin varuskuntasairaalaan odottaen vähintään kahden päivän vapautusta palveluksesta. Vajaan parin tunnin jonottamisen jälkeen ensihoitaja ei antanut minkäänlaisia helpotuksia, vaan kehotti toimimaan voinnin mukaan. Kuume oli laskenut, joten en pystynyt todistamaan millään tavalla olevani huonossa kunnossa.

Kasarmille palattuani muut olivat jo lähteneet ampumaradalle. Sinne meikäläisenkin oli tarkoitus mennä mahdollisimman pian, mutta päivystäjänä toiminut yksi joukkueemme alikessuista määräsi jostain ihmeen syystä tupaan jatkamaan. No, siellä sain ummistettua silmät parin tunnin ajaksi ennen kuin alikessu tajusi, miten hänen olisi pitänyt alun perin hoitaa tilanne.

Ampumaradalle ei ollut mikään kiire, mutta huonon ohjeistuksen takia unohdin taisteluvarustukseen kuuluvan sadeasun kaappiini. Paikan päällä ilmoitin asiasta joukkueemme toiselle alikille, jota tämä virhe näytti selvästi vituttavan. Pian meidät käskettiin harjoittelemaan suojeluvaroitusta, enkä pystynyt siis juurikaan osallistumaan ilman sadeasua. Harjoittelimme koko kuvion kolmeen kertaan ympäri metsää ja viimeisen harjoituksen lopussa toinen, varusteiden puuttumisesta pimentoon jäänyt alikki alkoi ihmetellä matalaan ääneen, miten ihmeessä sain suojeluvarustuksen ylivoimaisesti nopeiten pois päältäni. Se johtui siitä, ettei mulla ollut kyseistä varustusta missään vaiheessa päällä. Siinä sai pidätellä pokkaa, kun kuuli alikin kuiskuttelevan välinpitämättömän oloiselle kollegalleen, että: "Täällä on yks, joka on iha ylivoimasesti muita ennen valmis. En tajuu, miten se tekee sen." Hetken kuluttua koko kuvio kuitenkin selkeni myös tälle toiselle alikille. ;D

Jatkoimme metsässä vielä parin kolmen tunnin ajan, kunnes palasimme kasarmille. Olimme ensimmäisenä joukkueena paikalla, mutta jostain käsittämättömästä syystä saimme syödä viimeisenä. Pääsimme päivällisen kimppuun pari tuntia aikataulusta myöhässä, joten ateriaväli venähti taas noin 7 tuntiin.

Vähemmän yllättäen jäimme taas iltapalaa vaille. Tällä kertaa olin kuitenkin valmistautunut, sillä kärräsin lomilta paljon proteiinipatukoita ja pähkinöitä. Hieman yksipuolista ravintoa, mutta näillä eväillä sain vatsan tarpeeksi täyteen. Vitutuskerroin pysyi nollassa. Vapaa-aika jäi myös tämän päivän osalta olemattoman lyhyeksi, mutta muuten ei ole juurikaan valitettavaa.
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #314 : 25.07.2017, 22.46.20 »
Kahdeskymmeneskolmas päivä. Tänään oli yllättävän rentoa, kun ei tarvinnut lähteä metsään tetsaamaan. Aamulla vedettiin muutaman kilometrin lenkki, jonka jälkeen kiersimme esterataa. Innokkaimmat pistivät viestikilpailun pystyyn, mutta itse en lähtenyt tällä kertaa mukaan. Esteradalla heiluttuamme vaihdoimme jalkapalloon. Kenttä oli melkoinen perunapelto ja tupakaveri saikin väännettyä nilkkansa niin, että kuului oikein kunnon raksahdus. Vaikka siellä ei kukaan pelannutkaan tosissaan, niin kentän kuoppaisuuden vuoksi useampikin pelimies sai taitettua nilkkansa - ei toki niin pahasti kuin tämä tupatoveri.

Kalenterin mukaan meillä olisi pitänyt olla seuraavaksi oppitunteja, mutta lähdimmekin ulos jankkaamaan samoja kertasinko-, telamiina- ja käsikranaattiharjoituksia. Syy selvisi harjoitusten loppuvaiheessa, kun ryhmämme viereen ilmestyi joukko vanhempia miehiä. Joukossa oli ilmeisesti ainakin kenraalia sekä vara-amiraalia. Näytti koksullakin valahtavan löysät housuun siinä vaiheessa, kun piti ilmoittaa vahvuus isoille kihoille. Vähän jäi sellainen maku, että tässä oli kyse vaan suurille päälliköille järjestetystä näytösharjoituksesta.

Arvomerkkien kanssa sattui tänään pari hauskaa episodia. Tähän mennessä on tarvinnut käyttää puhuttelussa lähinnä kersanttien sekä luutnanttien eri arvomerkkejä. Nyt kun kokelaat saapuivat tänne, niin joillekin tämä upouusi arvomerkki on osoittautunut ylitsepääsemättömän vaikeaksi haasteeksi. Kokelaita on puhuteltu jo aivan riittävästi alikersantteina, mutta nyt eräs alokas meni sanoissaan sekaisin ja aloitti kokelaan puhuttelun sanomalla "herra alokas". Hän kuitenkin huomasi heti tehneensä virheen ja korjasi sen. Hetken päästä eräs toinen alokas kuitenkin puhutteli taas kokelasta "herra alokkaana" ja vieläpä kahdesti, kun hänelle annettiin mahdollisuus korjata sanomisiaan. :D

Loppupäivästä pääsimme tai jouduimme sinne oppitunneille. Ilta meni tutuissa merkeissä eli siivouspalvelun jälkeen minimaalisen lyhyt vapaa-aika ja iltapala jäi taas väliin, koska meidän tuvalta ei tultu edes kysymään halukkuutta sen syömiseen. Kerkesin kuitenkin sotkuun ja sain syötyä hyvin.
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #315 : 26.07.2017, 22.31.44 »
Kahdeskymmenesneljäs päivä. Oppitunteja, oppitunteja, oppitunteja ja lisää oppitunteja. Kävimme varustevaihdossa, jota seurasi lisää oppitunteja. Tänään oli myös suht rento päivä, sillä ei tarvinnut tetsata tai muutenkaan harrastaa liikuntaa.

Jotain epätavallista tänään sentään sattui. Katselin nykyisen tupamme ikkunasta ulos, vaikka yleensä en niin tee tylsähkön metsämaiseman takia. Samaan aikaan metsästä vipelsi nuori kettu, joka kuljeskeli takapihalla sijaitsevien varusteiden seassa. Kettu löysi maasta sinne heitetyt banaaninkuoret ja alkoi kaikkien tupalaisten hämmästykseksi syödä niitä. Banaania mutusteleva kettu, miettikää sitä. Ei aivan jokapäiväinen nähtävyys.
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #316 : 27.07.2017, 22.49.15 »
Kahdeskymmenesviides päivä. Vedimme karkeasti arvioituna 12-13 kilometrin pituisen marssin suurin piirtein 20kg painavat rinkat selässä ja täysi taisteluvarustus yllä. Alku tuntui leppoisalta, sillä aamulla oli vielä sopivan lämmin eikä rinkan kantaminen tuntunut vielä missään. Marssi kesti kaikkine taukoineen useita tunteja, sillä emme kulkeneet pelkkiä teitä pitkin vaan lähdimme kiipeilemään ties mitä kallioita. Täytyy sanoa, että täällä on poikkeuksellisen hienot maisemat.

Lämpötila nousi jatkuvasti aamupäivän edetessä, joten marssin loppuvaiheilla alkoi olla jo aika tukalat oltavat. Hartioiden ja olkapäiden muussautuminen lisäsi harjoituksen haastavuutta entisestään. Yhtä lukuun ottamatta kaikki kuitenkin marssivat kunnialla loppuun asti, mikä on mielestäni ihan hieno suoritus. Toki aamulla lähes neljäsosa joukkueesta oli paennut varuskuntasairaalaan, osa ihan aiheesta ja osa aiheetta.

Tetsaaminen jatkui vielä jonkin aikaa iltapäivällä, mutta kerrankin saimme nauttia kunnon vapaa-ajasta. Raskas palvelus palkittiin peräti neljän tunnin vapaa-ajalla, mikä on hyvinkin paljon tähän asti saatuihin 2-2,5 tunnin huumorivapaisiin.
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★

Siete

  • Viestejä: 2547
  • ¡Tricampeones de Europa!
Vs: Tässä topiikissa lähdemme armeijaan.
« Vastaus #317 : 28.07.2017, 22.59.56 »
Yritä nyt tässä sitten levätä tulevaa leiriviikkoa varten, kun iltapalaa ei näkynyt eikä kuulunut, tuvassa tuntuu olevan helvetin korkea lämpötila, itikat piirittävät jatkuvasti ja viereisen punkan taistelija kuorsaa kuin viimeistä päivää.
★ 1956 ★ 1957 ★ 1958 ★ 1959 ★ 1960 ★ 1966 ★ 1998 ★ 2000 ★ 2002 ★ 2014 ★ 2016 ★ 2017 ★ 2018 ★