Joulu lähenee ja Valkoinen saippuaooppera kapellimestari Zidanen johdolla soittaa varsin sulosointuista säveltä juuri nyt. Surkean viime kauden jälkeen oli monella aika vahvat epäilykset, että mitä alkaneesa kaudesta tulee eikä se kauden alku kovin hehkuva nyt ollutkaan, vaikka voittoja kuitenkin ihan hyvään tahtiin tuli ja kärjessä ollaankin La Ligassa tällä hetkellä. Pelillisesti tekeminen on ollut koko ajan parempaan suuntaan. Alla muutamia omia näkemyksiä tähän astisesta.
Ensinnäkin puolustuspelaaminen on ollut tällä kaudella poikkeuksellisen hyvää. La Ligassa omiin on mennyt vain 10 maalia 13 ottelussa, eli alle yksi per peli. Viime kaudella vastaavan ottelumäärän jälkeen omissa oli ropissut peräti 19 kertaa, eli käytännössä kaksi maalia ottelua kohden. Mikä sitten on muuttunut, että tilastoissa on ollut noinkin suuri ero? Ensinnäkin koko puolustuslinja on nostanut tasoaan Ramosin ja Varanen johdolla, jotka vetivät ihan karmean välikauden viime sesongilla. Courtois ei ollut missään nimessä viime vuonna parhaimmillaan - epävarma, helppoja virheitä, heikkoa puolustuksen johtamista.. Nyt belgialainen on parantanut kuin sika juoksuaan ja siitä palkintona viisi nollapeliä. Mukaan mahtuu myös nippu erinomaisia torjuntoja, joiden avulla on nollat pelattu ja pisteitä raavittu. Ennen kaikkea niin kannattajien, kuin pelaajienkin luotto Courtoisiin on noussut sille tasolle, että luotetaan että kyllä hän palloja osaa yhä torjua.
Puolustuspelaamiseen toisena liittyvänä pakko nostaa esiin olennaisena tietysti keskikenttä. Koko Kroos-Casemiro-Modric kolmikko dumattiin täysin rekan alle, sillä ei heidän katsottu enää nousevan muutaman vuoden takaiselle tasolle, kaiken voittaneina pelaajina. Onko se sitten Zidanen ansiota, mutta kyllähän Kroos ja Casemiro ovat vetäneet ilmiömäisen kauden tähän asti. Modric on ollut kolmikosta heikoin ja kun kauan huhuttuja Pogbaa ja Erikseniä ei saatu, nousi viiden miljoonan urugualainen Fede Valverde kuin tyhjästä ottamaan kroatialaisen paikan seuraaviksi vuosiksi. Sensaatiomaisen hyvä pelaaja jo nyt, josta kenties komeimpana esimerkkinä eilinen PSG -peli. Klippiä parhaista paloista voi nautiskella
linkin kautta. Uskomattoman vähän kaveri tekee virheitä ja juoksuvoimaisena pelaajana pystyy tarjoamaan apua molempiin päihin kenttää ja tukemaan prässipelaamisessa sekä avittamaan omiin päähän tulevissa vastaiskuissa. Kokonaisuutena kenttätasapaino on ollut poikkeuksellisen hyvää koko kauden ajan. Viime vuosiltta tutut kiintiömaalit loistavat poissaolollaan tältä kaudelta.
Ja kun perusta on kunnossa, on ollut aika helppo rakentaa sitten hyökkäystä kasaan. Maalimääriä katsottessahan homma on ollut paljon Benzeman harteilla, sillä La Ligassa 28 maalista ranskalainen on nakuttanut melkein kolmasosan, eli 10. Champparissakin 11 maalista neljä merkattu Kissan nimiin. Mutta eipä se yksin paikkoja rakentele, vaan viime viikkoina etenkin hyökkäyspelaaminen on saatu näyttämään varsin helpolta. Vaikka käytännössä maaleja mistä paikasta tehnyt Ronaldo ei seurassa ole, niin ZZ on löytänyt uusia lääkkeitä hyökkäyspelaamiseen. Pelkkien keskityspallojen tai yksittäisten suorituksien varassa ei enää olla. Useimmissa viime aikojen peleissä ensinnäkin prässipeli on ollut jopa silmiä hivelevää, joiden kautta tilanteisiin on päästy pallonriistojen seurauksena. Hazard ei ole ollut missään nimessä tarpeeksi tehokas, mutta muutamia viime pelejä kun katsoo, niin kyllähän se tatsi alkaa löytymään. Haastoissa niin vahva, kuin viime vuosina on totuttukin ja menee miehestä heittämällä ohi. Tehot tulevat taatusti jossain kohtaa, tärkein on kuitenkin löytynyt formi ja yhteispeli Benzeman ja Mendyn kanssa. 100 miljoonaa tuntui kesällä paljolta, mutta viimeinen kuukausi on ollut sellaista tasoa, jota odottaa sopikin.
Siinä missä Hazard ja Benzema ovat olleet hyökkäyspelin tärkeimmät kasvot, on Jovic, Vinicius ja Lucas jääneet pahasti jyrätyksi. Bale aloitti kauden mukiin menevästi, mutta viime ajat ovat olleet kaikkea muuta kuin pelillisesti framilla olemista. Huutokonserteista huolimatta walesilaista ei tunnu paskaakaan muiden mielipiteet kiinnostavan, vaan hänestä saatetaan kauden mittaan saada vielä varsin pätevä lisäase hyökkäyskaliiberiin. Välit eivät kuitenkaan täysin tulehtuneet Zizoun kanssa ole, joten jos isoa tähdenlentoa rakennellut Rodrygo ei pian taas itseään löydä ylemmältä tasolta, golffaava walesilainen voi hyvinkin nostaa itsensä takaisin pelaavaan avauskokoonpanoon..
Pelillisesti Zizoun ryhmä on kuitenkin kehittänyt tekemistään valtavasti ja kuten Zidane taannoin sanoi, noin kuukausi sitten kärsitty vierastappio Mallorcalle herätti tämän ryhmän. Se ottelu oli kenties kauden ala-arvoisin, mutta tuon jälkeen joukkue todenteolla kasasi itsensä, josta työnäytteenä on ollut seitsemän peräkkäistä tappiotonta ottelua maalierolla 21:3. Vakuuttavaa, sanoisi joku. Isot nimet ovat nostaneet itsensä oikealle tasolle ja kun siinä sivussa mm. Valverde, Mendy ja Rodrygo ovat nousseet isommin pinnalle, ei kukaan kaipaile enää väsyneiden Pogbien perään, vaan Zizou on saanut omalla tekemisellään kesän jokseenkin pettymykseksi jääneen siirtoikkunaan näyttämään mestariteokselta. Tokikaan loukkaantumisia nykymiehistö ei juurikaan kestä ja muutaman kaverin kohdalla se olisi suoranainen katastrofi.
Tiistain PSG -tasapelistä huolimatta Real osoitti, että se on palannut seuraksi Euroopan huipulle, joka jokaisen joukkueen täytyy jatkossa ottaa tosissaan. Jos viime kauden jälkeen Madrid oli harmaa, väsynyt ja epäkiinnostava joukkue, täynnä motivaationsa menettäineitä eilisen päivän tähtiä, on tällä hetkellä totuus toinen. Jos ja kun Zizoun ryhmä löytää vielä esimerkiksi kokoonpanon osalta toisen variaation perinteisen 4-3-3 tilalle - kuten eilen Pariisia vastaan - tulee joukkue olemaan jälleen kerran kevään UCL -pudotuspeleissä haastava joukkue voitettavaksi. La Ligan osalta on viime vuodet uinuttu, mutta nyt meno on sielläkin muutamia alkukauden pupelluksia lukuunottamatta ollut ylöspäin suuntautuvaa ja kun pahimmat kilpakumppanit tuntuvat pelillisesti junnaavan paikoillaan, Valkoinen baletti on vastapainoksi laittamassa isompaa vaihdetta silmään ja tekemässä Madridiin valkoisen joulun.. Se, riittääkö se sitten mestaruusjuhliin yhdenkään tittelin muodossa, on asia toinen, mutta tärkein on, että joukkue on palaamassa siihen mihin se kuuluukin - Euroopan suureksi joukkueeksi. Kiinnostavaksi ja pelottavaksi.
Aihe: El Regreso del Maestro - Zidane Era #2 (Luettu 4642 kertaa)