UEFA Champions League, finaali
Lontoo, Wembley
Lauantai 1.6.2024, klo 22.00
Tuomari: Slavko Vinčić (Slovenia)
TV: MTV, MTV Katsomo+ (Studio klo 20.00 alkaen)
Mestarien liigan kausi 23/24 saa arvoisensa päätöksen, kun lauantaina Lontoossa, Wembleyn stadionilla kohtaavat saksalainen Borussia Dortmund ja Espanjan kuningas, Real Madrid. BvB lähtee otteluun altavastaajana useammastakin syystä, mutta niin kauan, kun kellossa on aikaa ja kyse on yksittäisestä ottelusta, on kummallakin saumansa nostaa isokorvainen ilmoille. Borussia on historian saatossa voittanut mestaruuden kerran, vuonna 1997, kun Real Madrid hakee seurahistorian 15. UCL-pokaalia. Oli Los Blancos sitten miten selkeä suosikki tahansa, tulee Wembleyn ilta olemaan ikimuistoinen niin kummankin joukkueen kannattajille, kuin neutraaleillekin jalkapallon ystäville. Kyseessä on myös ainakin kahden saksalaisen lajilegendan, Marco Reusin ja Toni Kroosin viimeinen virallinen ottelu seurojensa pelipaidoissa. Saako Reus vihdoin pokaalinsa vai poistuuko Kaiser kuuden UCL-mestaruuden miehenä eläkepäiville? Kaikki tämä selviää lauantaina klo 22 alkaen.
Pelipaikkana tämän vuoden finaalissa toimii Wembleyn stadion Lontoossa. Stadion vetää sisäänsä peräti 90 000 katsojaa. UEFA:n alaisissa kilpailussa kapasiteetti on kuitenkin muutaman tuhat vähemmän. Vanha Wembley rakennettiin jo noin 100 vuotta sitten, mutta stadionin jäätyä vanhaksi ja vanhanaikaiseksi, tilalle rakennettiin kokonaan uusi Wembley, joka avattiin v. 2007. Tuon jälkeen Wembleyllä on pelattu säännöllisesti mm. FA Cupin finaaleja, nousukarsintaottelut sekä NFL-pelejä. Uudella Wembleyllä on pelattu kaksi UCL-finaalia aiemmin, 2011 kun Barcelona voitti Man Unitedin sekä 2013, kun Bayern kaatoi Dortmundin. Vuoden 2020 finaali tuli pelata myös Wembleyllä, mutta koronapandemian vuoksi tuo tapahtuma peruttiin ja siirrettiin juurikin tälle vuodelle.
Finaalin tuomarina toimii Slovenian Slavko Vinčić, jolle tämä on uran ehdottomasti suurin ottelu. Slovenialainen 44 vuotias tuomari on kuitenkin jo meritoitunut eurokentillä, tuomiten useamman pudotuspeliottelun niin UCL:ssä kuin EL:ssa. Pari vuotta sitten Vinčić tuomitsi Frankfurtin ja Rangersin välisen Eurooppa liigan finaalin.
Maali, joka muutti kaiken..10 vuotta ja yksi viikko tulee
tuosta tuosta hetkestä täyteen lauantaina. Real on tappiolla Lissabonin finaalissa 0-1, sen paikallisvastustajalle. Real on hakenut seurahistorian kymmennettä, La Decimaa vuosikaudet. Tie oli kaudesta toiseen pysähtynyt eurokentillä ennen aikojaan ja Sergio Ramos oli todennut Ikerille, "Miksi UCL-pokaali ei koskaan tule meille.." Lissabonin illan piti muuttaa kaiken, olihan Real murjonut välierissä Bayernin ja Rojiblancos on vain pikkuveli, joka kiusaa, mutta ei koskaan voita isompaansa. Toisin oli kuitenkin käymässä, sillä pitkään Atleti oli maalin edellä..
Kunnes. 92.48, Sergio Ramos lyö kuuppansa Modricin antamaan keskitykseen, pallo on verkossa ohi Thibout Courtoisin. Peli on 1-1 eikä mikään voisi estää Los Blancosia ottamasta isokorvaista. Ei edes Cholon Atleti. Real marssi lopulta 4-1 voittoon ja mestaruuteen. Ramosin maali ei ollut vain yksi tasoitusmaali muiden joukossa, vaan se oli maali mikä on muuttanut nyky-Realin seurahistoriaa kenties enemmän, kuin mikään muu maali. Los Blancosista on tullut peto, mitä se oli ennen 2000-lukua parhaimmillaan. Joukkue on voittanut kaiken mahdollisen monen monta kertaa. Pelaajistoa on vaihtunut, mutta tilalle on kasvanut aina uusia ratkaisijoita. Kun yksi legenda on poistunut, on seuraava ollut tulossa tilalle. Jos 2000-luvun aikana on Real saanut naureskelu osakseen päättömästä valmentajaruletista, olemattomista ja ylihintaisista pelaajahankinnoista, ei kukaan naura enää. Madridin mystiikalle on haettu selityksiä jumalista alkaen, mustasta magiasta ja ties mistä. Onko Real loputtomiin onneks vai onko se vain seura, joka on tehty näihin iltoihin, joka on tehty nousemaan ja voittamaan mahdottomistakin tilanteista. Se on ehkä vain seura, jolle on kasvanut niin väkevä voittamisen kulttuuri, että edes itse Jumala ei voi vastaavaa onnea tai mustaa magiaa seuralle antaa, vaan se on luonut tapansa voittaa täysin itse.
Lissabon 2014, Milano 2016, Cardiff 2017, Kiova 2018, Pariisi 2022. Viisi UCL-mestaruutta viimeiseen 10 vuoteen. Se on enemmän, kuin monella Euroopan suurseuralla on yhteensä koko sen historian aikana. Madrid on brändi. Se on koneisto. Se on peto. Siksi, se pelaa jälleen kerran Mestarien liigan finaalissa.
Real Madrid, lähtökohdat finaaliin:Kun syksyllä kausi alkoi, ei Real ollut se suurin suosikki UCL-mestariksi, saati edes finalistiksi. Benzeman lähtö, Courtoisin ja Militaon ACL-vammat heti kauden alle sekä selkeän ykköshyökkääjän puuttuminen olivat jo tarpeeksi perustetta sille, miksi jo La Ligan voittokin olisi kova sana, olihan Barcelona voittanut aiemmalla kaudella mestaruuden Xavin alaisuudessa. Dortmundista päälle sadalla miljoonalla hankittu Jude Bellingham oli ehdoton lupaus, mutta brittipelaajan sopeutuminen uuteen ympäristöön olisi iso arvoitus, eikä kukaan odottaisi etenkään maaleja. Puolustus oli riekalainen ja hyökkäys lepäsi Vinin, Rodrygon ja lähes turistin roolissa saapuneen Joselun harteilla.
Onneksi odotukset on kuitenkin tehtävä rikottaviksi ja niin siinä on kauden aikana käynyt. Jude oli alkukauden komeetta ja vaikka maalitahti on sittemmin rauhoittunut ja ennen kaikkea normalisoitunut, Real porhalsi voitosta voittoon. Peli oli kaukana vakuuttavasta ja oli vain ajan kysymys, kunnes joku murjoo puolustusta sen virheistä. Niin kävi, kun syyskuussa Atleti paketoi Realin 3-1. Ehkä tuo tappio oli kuitenkin tarpeen, sillä puolustuspelaaminen on parantunut ja edelleen, tuon tappion lisäksi ainoa punainen merkintä on Copan ottelusta - juurikin Ticoa vastaan. Lähes sensaatiomaisesti Los Blancos on porhaltanut yhdellä varsinaisella peliajalla syntyneellä tappiolla koko kauden. La Ligan ja Espanjan super cupin mestaruudet ovat jo kaapissa, mutta kausi on mahdollista huipentaa UCL-pokaaliin Lontoossa.
Valkoisten tie finaaliin on ollut taas mukavan kivikkoinen ja kotisohvalla on eliniänodotteesta lähtenyt taas jokunen viikko pois. Alkulohkossa se oli varmoin ottein lohkon ykkönen, kun Napoli, Union Berlin ja Braga jäivät jyrän alle. Leipzig tarjosi neljännesvälierissä jo isomman haasteen ja oli pelillisesti parempi, mutta Real selvitti testin rimaa hipoen ja yhteismaalein 2-1 eteni jatkoon. Puolivälierissä vastassa oli ns. moraalinen finaali Cityä vastaan. Avausosan päätyttyä 3-3 huikeiden golazon jälkeen, Real oli altavastaajana Etihadin illassa. City ei ollut hävinnyt kotonaan ties miten pitkään aikaan, mutta se tuhri omat paikkansa ja lopulta rankkareilla sankariksi nousi Lunin, jonka kaksi torjuntaa siivitti Valkoiset välieriin asti. Bayernin piti olla enää suupala matkalla kohti Wembleytä, sillä niin heikon kauden se oli pelannut, mutta avausosan mentyä 2-2 ja Daviesin osuessa Bernabeulla, näytti matka katkeavan. Ihmeiden aika ei ollut taaskaan ohi, vaan Joselun osuessa kahdesti, selvitti Real tiensä sinne, missä se nyt on.
Ancelotti vahvisti viikolla pressissä, että ura päättyy Madridiin. Nyt edessä on kolmas finaali Realin peräsimessä UCL:ssä, kaksi aiempaa ovat tuoneet voiton.Real Madrid, kokoonpanoMadrid pääsee otteluun hyvistä asetelmista, mitä tulee terveystilanteeseen. Sivussa on pitkäaikaispotilas Alaba ja loppukauden missanut Tchouameni sekä koko viikon flunssapöpöstä kärsinyt Lunin. Eniten kysymyksiä on aiheuttanut avaava maalivahti: Lunin on johdattanut joukot tänne asti pelaamalla fantastisen kauden, mutta maailman paras veskari on palannut ja päässyt heti mainioon vireeseen kolmessa pelissä, jotka hän on pelannut. Ancelotti on aito italo ja hänen kirjoissaan parhaat pelaa, vaikka moraalinen kompassi saattaisikin osoittaa Luninin suuntaan. Courtois pelasi kuitenkin kauden päättävän sarjapelin ja lisäksi Lunin on kärsinyt alkuviikosta flunssasta ja kuumeesta, joten 99% varmuudella belgialainen giraffi avaa. Muilta osin yllätyksiä ei ole tulossa, sillä Tchouameni on poissa ja se ”ratkaisee” avaavan topparin kohtalon.
Mahdollinen avaus:
--------------------Courtois ------------------
--- Carvajal - Nacho – Rüdiger –-Mendy ---
---- Valverde – Camavinga – Kroos ----
---- Rodrygo – Bellingham – Vini jr. ---
Tuo avaus-XI on ollut kauden luottoavaus Carlettolta eikä se tule muuttumaan nytkään. Onko se kauden paras avaus, siitä voidaan olla eri mieltä, sillä niin väkevän kauden mm. Brahim on pelannut. Brahim tuo kuitenkin tarvittaessa lisävirtaa penkiltä. Paljon kohdistuu ennen kaikkea puolustuspeliin, joka on ollut vahvaa koko kauden, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Hyökkäyspeli on ollut parhaimmillaan aivan liekissä, etenkin Jude ja Vini ovat olleet kauden parhaimpia. Vini tullee syttymään parhaimpaansa isoissa valoissa ja kun vyöllä on jo yksi ratkaistu UCL-finaali, pahin jännityskin on näistä peleistä toivon mukaan poissa. Mikäli Vini haluaa itsensä vahvimmaksi Ballon d’or ehdokkaaksi, nyt on se ilta kun voi laittaa oman statement tason esityksen pöytään.
Borussia Dortmund, lähtökohdat finaaliin:Borussia Dortmund on tämän kauden yksi ehdottomia yllättäjiä ja valopilkkuja eurooppalaisessa jalkapalloilussa. Se eteni vastoin kaikkia odotuksia aina finaaliin asti, vaikka sen piti ennakkoon olla yksi helpoimpia vastustajia etenkin siinä kohtaa, kun puolivälieräparit arvottiin. Toisaalta, sen kausi siihen asti ei antanut kovin suuria odotuksia, sillä Bundesliigassa meno oli ollut vaikeaa koko kauden ja Edin Terzicin potku-uhka on ollut päällä enemmän ja vähemmän koko kauden ajan. Bundesliigassa se sijoittui viidenneksi ja jäi mestari Leverkusenista peräti 27 pisteen päähän. Pudotus oli reilu vuoden takaisesta, jolloin Keltamustat jäivät yhden voiton päähän mestaruudesta, jonka se pupelsi itse kotikentällä päätöspelissä Mainzia vastaan. Fakta on, ettei kauden esitykset kuitenkaan ole antaneet osviittaa finaaliin etenemisestä, sillä ongelmia on ollut pelaamisessa, mutta juuri tämähän se on turnausmuotoisen kilpailun etu.
Mestarien liiga ja europelit ovat kuitenkin aina ollut joukkueille se kauden toinen mahdollisuus muuttaa kauden suoriutumista ja siinä saksalaisseura on onnistunut erinomaisesti. Alkulohkossa arpa kävi nk. kuolemanlohkoon yhdessä PSG:n, AC Milanin ja Newcastlen kanssa, mutta tuo ei Terzicin ryhmää paljoa vaivannut, sillä se eteni aina lohkoykkösenä jatkoon. Pudotuspeleissä se kaatoi ensin PSV:n yhteismaalein 3-1. Atleticon piti olla se, joka tiputtaa Dortmundin, olihan BvB ennakkoon se heikoin lenkki puolivälieriin edenneistä joukkueista. Dortmund olikin sössiä kaikki mahdollisuudet jo Metropolitanolla avausjaksolla, mutta kuin ihmeen kaupalla se vältti ronskimman tappion. Kotonaan se käänsi 1-2 takaa-ajoaseman voitoksi ja eteni jatkoon PSG:a vastaan. Pariisissa miete oli varmasti se, että finaalipaikan on tultava, olihan se niin selkeä ennakkosuosikki jatkamaan. 180 minuutin aikana tolpat kolisivat jatkuvaan ja paikkoja oli, mutta niin vain Dortmund piti maalinsa kahdesti puhtaana ja eteni yhteismaalein 2-0 finaaliin.
Joku voisi väittää, että rouva Fortunallakin on ollut tekemistä finaalipaikan suhteen, mutta pelkällä onnella finaaliin ei yleisesti edetä. Yksittäinen peli antaa Dortmundille vielä paremman sauman tehdä tarinalle satumainen loppu.
Borussia Dortmund, kokoonpanoMyös Terzic pääsee otteluun ideaalista tilanteesta, sillä ykkösmiehistö on terveenä. Poissa ovat vain Haller ja Bensebaini, jotka ovat olleet enemmänkin sivussa viime aikoina. Tuo yllä mainittu avaus on ollut Terzicin luottoavaus UCL-peleissä ja vaikea nähdä, että tilanne muuttuisi finaalia ajatellen.
Mahdollinen avaus:
------------------- Kobel ------------------
Ryerson - Hummels - Schlotterbeck - Maatsen
------------ Can -------- Sabitzer ---------
---Sancho ----- Brandt ---------- Adeyemi –
---------------- Füllkrug -------------------
Dortmundin näkökulmasta sen ehdottomat syömähampaat tulevat olemaan vikkelä laituri Karim Adeyemi, joka on pelannut mainiosti etenkin UCL-peleissä. Tuulennopea laituri tulee aiheuttamaan Carvajalille huomenna ongelmia. Adeyemin takana kun laitaa pinkoo nopea Ian Maatsen, on vasen laita huomenna vaaranpaikka Real-alakerralle. Lisäksi on nostettava esiin etenkin erikoistilanteita ajatellen pitkävartiset Hummels, Schlotterbeck ja Füllkrug, jotka yli 190cm torneina tulevat aiheuttamaan ongelmia pienemmälle Real-miehistölle. Lisäksi uutta kevättä pelaava Jadon Sancho pääsee Ferland Mendy-nimistä rautaseinää vastaan kokeilemaan, miten helppoa se dribblailu on tai ei ole.
Marco Reus pelaa uransa viimeisen ottelun Die Schwarzgelben paidassa. Saako Reus uralleen onnellisen lopun vai päättyykö ura Dorressa yhteen pettymykseen lisää..Ottelun kulminaatiopisteetKokemus ja voittamisen kulttuuri. Kliseistä, kliseistä, mutta eihän tätä voi finaalia silmällä pitäen sivuuttaa. Real on Euroopan futiskuningas, se on voittanut kahdeksasta viime UCL-finaalistaan jokaisen. Edellisen kerran Real on ollut häviävänä osapuolena UCL-finaalissa 1981. Ylimielinen ei voi olla, mutta voittamisen kulttuuri näkyy näissä illoissa ja otteluissa. Dortmundille tilanne on täysin päinvastainen ja kun ottaa huomioon myös missä formissa joukkueet ovat tällä kaudella olleet, lähtee Los Merengues suosikkina Wembleyn finaaliin.
Erikoistilanteet. Jep, kliseistä tämäkin, mutta kuten jo sivuttua, Dortmundilla on heittää erikoistilanteiseen kolme isoa järkälettä, kun Realilla pitkää osastoa edustaa käytännössä vain Rüdiger. Toisaalta, Real päästi La Ligassa kulmapotkuista vain kaksi maalia omiin ja muista erikoistilanteista vain yhden (sekin rankkarista) joten tuo osa-alue on ollut erinomaisessa kunnossa. Jos BvB haluaa kuitenkin rikkoa kuparisensa, on erikoistilanteet sen iskun paikka, nopeiden suunnanvaihtojen lisäksi.
Pelin virtaus ja valmennus. Mielenkiintoista nähdä myös Ancelottin ja Terzicin välinen taistelu kentän laidalla. Vaikea nähdä, että kumpikaan täyttä pallonhallintaa ottaisi, vaan peli virrannee aika hyvinkin. Aikainen avausmaali suuntaan tai toiseen kuitenkin muuttaisi paljon, sillä vastaiskuosaamista löytyy molemmilta rutkasti. Carletto on näistä peleistä jo tottunut ja nähnyt kaiken, kun taas paljon kritiikkiä saanut Edin Terzic on näin kovassa paikassa ensimmäistä kertaa. Tiedossa on, että ainakaan toinen herroista ei tule panikoitumaan illan aikana.
A Por la 15.
Hala Madrid y nada mas