Tässä nyt siis tämä matkaraportti.
Joo, tiiän... Aika pitkä siitä tuli... Ja voi olla aika tylsää luettavaa tarkkojen kuvausten ym. vuoksi.
MADRID-MATKA 21.-25.4.2006Teimme tässä huhtikuun lopussa tämän viiden päivän matkan Madridiin ja näin matkan jälkeen voin kyllä ehdottomasti sanoa tätä elämäni parhaaksi viikonlopuksi. Vaikka erinäisiä sekaannuksia matkan aikana tapahtuikin, päällimmäisenä mielessä tulee varmasti aina olemaan unohtumaton matka ja elämää suurempi kokemus, jalkapallo-ottelu Real Madridin kotistadionilla Estadio Santiago Bernabéulla.
Lentomatkamme Madridiin perjantaina sujui ilman suurempia ihmeellisyyksiä. Välilasku Tukholmassa ja Espanjan pääkaupunkiin. Perillä Madridissa olimme sen verran myöhään, ettemme ehtineet hotelliin saapumisen jälkeen kuin käydä syömässä ja vähän katsella hotellimme ympäristöä. Hotelli sijaitsi lähellä Gran Víaa ja Plaza de Españaa, eli todella kätevällä paikalla. Mielenkiintoinen yksityiskohta Madridissa on mielestäni, että madridilaiset syövät myöhempään kuin kukaan Espanjassa. Siellä istutaan lähes aina päivällisellä vielä puolenyön jälkeenkin ja mekin taisimme lopettaa ruokailun joskus kahdentoista maissa. Ennen nukkumaanmenoa katsastimme myös lippumme Real Madrid-Málaga-otteluun, jotka olimme saaneet heti hotelliin tultuamme. Hämmästyimme hieman paikoista, sillä lippujen mukaan ne olivat ensimmäisellä rivillä. Mielestäni se kuulosti ihan hyvältä, ainakin näkisin pelaajat läheltä.
Seuraavana aamuna tarkoituksemme oli mennä heti aamiaisen jälkeen seuraamaan Real Madridin harjoituksia uudelle hienolle harjoituskeskukselle Ciudad Deportivo del Real Madridille. Olin totta kai hyvissä ajoin selvittänyt, että treenit alkavat klo.11.00 ja että lauantaina olisi vapaapääsy katsojille. Emme kuitenkaan tienneet, miten harjoituskeskukseen pääsisi, joten kysyimme apua joltain hotellin virkailijalta. Pettymykseksemme hän kuitenkin sanoi, ettei treenejä olisikaan, mutta neuvoi meille kuitenkin tien. Seurasimme hänen ohjeitaan, sillä halusimme silti nähdä paikan, jossa Madrid harjoittelee, mutta pian meille valkeni, ettei virkailija tainnut olla mikään kovin suuri Real Madrid-tietäjä. Hän oli näet neuvonut meidät
vanhalle Ciudad del Real Madridille - ja kaiken kukkuraksi myöhemmin meille selvisi, että treenit olisivat sittenkin olleet aivan suunnitelmien mukaisesti. Joten nähtävästi noihin espanjalaisiin hotellivirkailijoihin ei kannata paljoa luottaa. (Tai varmaan se oli joku Atlético-fani se tyyppi
).
Emme kuitenkaan jääneet harmittelemaan pitkäksi aikaa, vaan matkasimme Santiago Bernabéulle ja hieman suunnitelmista poiketen päätimme käydä jo tänään tutustumiskierroksella. Bernabéun ennenkin nähneenä tiesin stadionin olevan niin mahtava kuin olikin, mutta oli siinä silti hieman ihmeteltävää astuttuani Metrosta päivänvaloon. Estadio Santiago Bernabéun häikäisevyyttä ei voi kuvailla ulkopuoliselle saamatta sitä kuulostamaan pienemmältä kuin se todellisuudessa on. Bernabéu on uskomattoman tunteita herättävä stadion ja vain ulkopuolelta sitä katsellessa herää jo monia ajatuksia suurista pelaajista ja otteluista, joita tiedän tällä stadionilla pelanneen. Muutaman kuvan otettuamme ja stadionia hiukan katseltuamme ostimme liput
Tour del Bernabéulle ja lähdimme kierrokselle. Itse kierros oli jälleen hieno kokemus. Näimme Bernabéun niin ylhäältä, maantasalta, sivuista kuin edestäkin. Minä olisin ainakin voinut katsella tuota stadionia silloin vaikka kuinka kauan – siihen ei vain voi kyllästyä. Todella mukavilla VIP-paikoilla istuimmekin aika kauan katselemassa Real Madrid TV:tä sekä stadionia ja nauttien ilmapiiristä. Ehkä mielenkiintoisinta kuitenkin oli päästä käymään vierasjoukkueen pukuhuoneessa, jossa en ollut ennen käynyt. Itse Real Madridin pukuhuoneeseen eivät katsojat pääse, joten saimme katsella siis vain tuota vierasjoukkueen. Sen verran hieno pukuhuone sekin kyllä oli, etten ihmettele, miksei kotijoukkueen vastaavaan vieraita oteta. Kierroksen viimeinen osuus,
Sala de Trofeos oli myös todella vaikuttava paikka. Muutamat koripallopalkinnot, joita oli museo-osuuden alussa esillä, eivät minua hirveesti kiinnostaneet, mutta jalkapallo-osuudelle saavuttuamme en voinut olla ihailematta kaikkia niitä hienoja pokaaleja, kuvia ja videopätkiä usomattomista maaleista, joita Real Madridin pelaajat olivat vuosien varrella esittäneet. Katselimme näitä hienoja tiloja jonkin aikaa ja saavuimme pian kierroksen viimeiseen huoneeseen, joka oli Real Madridin fanikauppa. Emme ostaneet vielä mitään, sillä olimme päättäneet jättää tavaroiden oston sunnuntai-aamuun. Sitäpaitsi kauppa oli aivan täynnä ja jonkun ihmeellisen syyn takia emme olisi jaksaneet jonottaa niin kauaa ( >_< ). Kaupasta poistuttaessa siellä oli muutama iso juliste, mutta enää niitä kirjoituksia, jotka olivat vielä viime Madrid-käynnillämme olleet, ei ollut, vaan seinät olivat aivan siistit. Ainoa fanikirjoitus, minkä koko Bernabéulla näin, oli jonkun Espanyol-fanin kirjotitus 12/4/2006. Siinä mainittiin Espanyolin Copa del Reyn voitosta ja puta Bar$asta.
Kaupasta poistuttuamme lähdimme metrolla suoraan
La Cibelesille. Siellä jouduimme kuitenkin odottamaan muutamia minuutteja metrotunnelissa, sillä Madridissa oli lauantaina hieman vaihteleva sää ja juuri tuolloin sattui olemaan todella kova sadekuuro. Tässä vaiheessa on kyllä sanottava muutama sana Madridin Metrosta, joka on todella kätevä kulkuväline. Sillä pääsee oikeastaan melkein minnepäin vain haluaa Madridia ilman suurempaa päänvaivaa. Suomen kämänen yksilinjainen Metro tuntuu aivan turhalta Madridin vastaavaan verrattuna. Mutta on metroissa kyllä huonojakin puolia – ne ovat (varsinkin iltaisin) aina täynnä. Sain koko matkan aikana istua varmaan kaksi kertaa metrossa ollessani ja metromatkojahan kertyi todella reilusti. Mutta tuo nyt ei ollut mitenkään kovin tärkeä seikka, teki vaan mieli sanoa. Sateen loputtua astuimme ulos ja menimme La Cibelesin suihkulähdepatsaan luokse.
Un símbolo del Madridismo on mielestäni myös jotenkin kiehtova paikka. Olen nähnyt siitä lukuisia kuvia, kun Real Madridin joukkue juhlii mestaruuttaan. Voi, kun minäkin haluaisin joskus päästä mukaan niihin juhliin. Otimme paljon kuvia alueesta ja lähdimme kävellen hotellillemme. Hotellille ei ollut pitkä kävelymatka, joten olimme siellä varsin pian. Matkanvarrella kävimme syömässä ja minä ostin AS-lehden, jota luin hotellillamme sanakirjan kanssa.
En muistaakseni ehtinyt lukea lehteä kuitenkaan kokonaan ennen kuin meidän piti jo lähteä
uudelle Ciudad del Real Madridille, jossa pelattiin ottelu Real Madrid Castilla-Real Murcia. Nyt halusimme varmasti päästä oikeaan paikkaan, joten olimme kysyneet neuvoa turisti-informaatiosta La Cibelesin luona. Hän oli neuvonut meille oikean reitin, joten pian olimme metroa ja taksia käyttäen päässeet tälle huikealle harjoituskeskukselle. Ostettuamme liput kävelimme suoraan
campo 7:lle. Minua harmitti, etten päässyt kiertelemään ja tutkimaan enemmän tuota harjoituskeskusta, sillä se tosiaan vaikutti upealta. Tällaiseen ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta, sillä siellä ei ollut minkäänlaista kierroskäyntiä tms. järjestettynä.
Castillan ottelussa ei ollut mitenkään erityisen paljon katsojia. Katsomot olivat todella pienet ja suuri osa kannattajista seisoi. Ihmettelen vain, että päätykatsomo ei ollut täynnä ja silti jotkut tulivat seisomaan sinne meidän taaksemmekin. Vierasjoukkueen parinrivin katsomo taisi olla äänekkäin osa koko katsomo-osuutta; he hurrasivat ja lauloivat aika paljon enemmän kuin me Madridin kannattajat. Vain viimeisillä minuuteilla he olivat varsin hiljaa. Itse ottelu ei ollut mitään kovin suurta näytöstä, vaikka Castilla olikin selvästi parempi. Keskityin enimmäkseen seurailemaan yksittäisten pelaajien otteita, sillä minusta oli mukava tarkkailla (toivottavasti) tulevien Real Madrid-tähtien pelitapaa ja tasoa. Toivon todella, että De La Redistä, Filipestä, Juradosta tai muusta nyt näkemästäni Castillalaisesta tulisi vielä jotain suurta tuossa valkoisessa paidassa. Vaikka sanoin Madrid-katsomon olleen aika hiljaa, niin (n. minuutilla 89) maalin jälkeen sieltäkään ei elämää puuttunut. Real Madrid Castilla oli nyt varmistanut tavoitteensa mukaisesti paikkansa ensi kauden segundassa ja Adrián Martínin viime hetkien maalia osattiin todella arvostaa. Harmittaa vain, etten saanut tuota osumaa videokamerallemme. Ihmiset lähtivät Ciudad del Real Madridilta hyvällä tuulella (onneksi) hyvän sään aikana. Olin todella iloinen, ettei siellä ollut satanut, sillä olin hieman odottanut sellaista. Päinvastoin ilma oli aurinkoinen koko ottelun ajan. Matsin loputtua emme löytäneet taksia, jolla palata metron luo, joten päätimme kävellä sinne. Se ei ollutkaan niin pitkä matka kuin taksimatkasta olisi voinut kuvitella ja kävely oli oikeastaan todella mukavaa Madridin nätissä ilmassa.
Hotellille palattuamme lähdimme vielä kävelemään ja katselemaan Gran Víaa. Madridin yöelämähän on tunnetusti hyvin vilkasta ja kaikkialla oli vielä paljon väkeä. Muistan jossain vaiheessa ajatelleeni, että jos olisimme täällä hieman pidemmän aikaa, haluaisin varata yhden päivän kokonaan sille, että kierran kaikki hienot liikkeet, jota hotellimme läheisyydessä ja vähän kauempanakin on. Koko ajan teki mieli mennä kauppoihin sisälle ja katsella vaatteita ja muita, mutta emme kuitenkaan viitsineet alkaa shoppailemaan, sillä sitähän voi tehdä Suomessakin. Löydettyämme mukavan ravintolan, kävimme syömässä ja menimme nukkumaan.
Jatkuu...
