En valitettavasti nähnyt ottelua kokonaan, mutta muutaman huomion tein sen ajan osalta mitä näin. Puolustuspelaaminen oli mielestäni todella korkealla tasolla, ehkäpä jopa korkeammalla kuin kertaakaan aiemmin Capellon aikana. Prässäys oli paljon aktiivisempaa ja vahvempaa kuin aiemmin tällä kaudella, jonka ansioista ottelu saatiin Real Madridin hallintaan alusta asti. Pallonriistoihin pyrittiin oman pallonmenetyksen jälkeen todella nopeasti, välillä useammankin pelaajan voimin. Tällä kertaa kentällä oli tarpeeksi juoksuvoimaa, jotta tälläinen vahva aluepuolustaminen oli mahdollista onnistuneesti toteuttaa. Myös hyökkäyspelaaminen saatiin näyttämään ajoittain varsin hyvältä, mutta se johtui mielestäni suuresti siitä, että nopeiden pallonriistojen jälkeen hyökkäävillä pelaajilla usein oli normaalia enemmän tilaa ja aikaa ratkaisuihin. Toisinsanoen jonkinlainen tasapaino vaikuttaa vihdoin löytyneen, kun hyökkäyspelaaminenkin oli järkevää puolustuksen kannalta. Tai siis lähinnä Real Madridin pallonmenetykset tulivat paljon suotuisammilla alueilla kuin mitä yleensä on ollut. Emerson ja Diarra eivät ehkä ole luovimpia ja syöttötaidoiltaan parhaimpia keskikentän keskustan miehiä, mutta toisaalta he myös todella harvoin menettävät palloa kriittisillä sektoreilla, kuten vaikkapa oman puolustuslinjan edessä. Samaa ei voi sanoa samaa esim. Gutista, joka menettää pallon usein juuri niissä kohdin missä sitä ei saisi menettää.
Positiivisinta tässä ottelussa kuitenkin oli se, että jonkinnäköisiä eteenpäin menemisen merkkejä on vihdoin havaittavissa niin taktisella kuin henkisellä puolellakin. Tai no, henkisestä puolesta on tietysti vaikea sanoa mitään varmaa näin ulkopuolisen silmin, mutta jotenkin sellainen tietty rauhallisuus, itsevarmuus ja määrätietoisuus paistoi esityksestä ulos. Tässä ottelussa Real Madrid pelasi kuten mestarijoukkueen kuuluisikin pelata.
*** *** *** ***
Tuolla aiemmin oli keskustelua Robinhon roolituksesta, joten otetaan nyt itsekkin aiheeseen kantaa. Mielestäni on jokseenkin epäolennaista puhua siitä, pitäisikö Robinhon pelata laidassa vai keskellä. Olennaisempaa olisi keskustella siitä millaisessa roolissa Robinho pelaa - oli se pelipaikka sitten laidalla tai keskellä. On selvää, että Robinho tarvitsee tiettyjä erityisvapauksia, jotta hänestä saadaan maksimaalinen hyöty irti. Häntä ei kannata sitoa liian kurinalaiseen rooliin, vaan mahdollisimman vapaassa ja luovassa roolissa hänen vahvuuksiaan voidaan parhaiten hyödyntää. Ja se pallo - siitä Robinho elää. Ilman palloa Robinho on yhtä tyhjän kanssa, joten Robinholla täytyy ehdottamasti olla vapaus hakea palloa tarpeeksi laajalta säteeltä, ja mielellään sellaisissa paikoissa, jossa hän saa kääntyä sen kanssa ja näin viedä hyökkäystä nopeasti eteenpäin. Mikään pelintekijä Robinho ei varsinaisesti ole, vaikka hänellä onkin samanlainen riippuvuus pallosta kuin useilla hyvillä tämän roolin pelaajista. Ja tämä sopimattomuus pelintekijäksi johtuu lähinnä siitä, että Robinholla ei ole tarvittavaa kykyä rytmittää syöttöpeliä ja hyökkäyksenrakentelua - toisinsanoen hänestä ei siis ole hyökkäyspelin johtajaksi ja kapellimestariksi, joka pystyisi dominoimaan pelin tempoa omalla henkilökohtaisella taidollaan.
Ei Robinhon pelisilmä sinänsä kuitenkaan mikään toivoton ole, se vain on erilaista neroutta, mitä Robinhosta voi löytää. Yksittäisissä tilanteissa Robinholla on todella nopea tilannetaju, joka mahdollistaa ne luovat "brassimaiset" oivallukset, kuten kantapääkikat ja muut vastaavat temput, jotka juuri tekevät Robinhosta niin ainutlaatuisen talentin.