Tutkiskelin ja käänsin tässä aikani kuluksi ja mielenkiinnonkin vuoksi pari valaisevaa tarinaa, jotka löysin netistä. Alkuperäisteksti oli englanniksi ja kirjoittajana joku "Orgullo Vikingon" jäsen. Tämä ainakin valotti minua Real Madridin ultrista ja nämä jutut ovat varsin hyviä ja mielenkiintoisia.
Real Madrid-Borussia Dortmund, kevät '98:
Kummatkin ryhmät, sekä "Orgullo Vikingo" että "Ultras Sur" olivat odottaneet jo pitkään tätä ottelua (Madrid pelasi pitkästä aikaa semifinaaleissa). Ennen ottelua lehdistö ylisti Madridin kotiotteluiden tunnelmaa europeleissä. Bernabéua ylistettiin ja ultrien luomaa tunnelmaa kehuttiin. Nyt, kun välikohtauksia on tapahtunut, meitä vain syytetään ja moititaan. He (lehdistö ja seura) sanovat vain, että olemme vaarallisia fasisteja, jotka eivät kuulu stadionille. Mennäänpä itse tositarinaan:
-Borussia Dortmund:
Yli 2000 Dortmundin kannattajaa tuli Madridiin. Päivän aikana ei sattunut mitään välikohtauksia. Madridin kannattajien ja Borussian kannattajien välillä vallitsi hyvä tunnelma ja yhteisymmärrys, jotkut jopa vaihtoivat keskenään huivejaan. Mutta tilanne muuttui stadionilla ennen ottelun alkua. Borussian kannattajat alkoivat huudella meille pilkkahuutoja ja he huusivat Atlético Madridin nimeä. Ilmeisesti he olivat turhautuneita pitkästä odottelusta. Koska ottelu viivästyi välikohtauksen seurauksena. Jotkut saksalaiset myöhästyivät myös lentokoneistaan ottelun jälkeen. Ottelun loputtua jotkut sulkivat Borussian kannattajilta tien Castellana Avenuella, niin etteivät he päässeet ajoissa lentokentälle. Itse ottelussa Borussian kannattajat heittelivät keltaisia ilmapalloja ilmaan ja lauloivat lähes koko ottelun ajan.
-Orgullo Vikingo:
O.V. oli valmistautunut otteluun jo pitkään. Olimme valmistelleet suuren bannerin (750 neliömetriä) ja se oli tehty Iron Maiden -yhtyeen uuden albumin "kunniaksi". Me emme ole hevareita, mutta mielestämme musiikki ja jalkapallo ovat aina keskenään hyviä ystäviä. Tämä megabanneri aiheutti meille paljon vaivaa, meillä ei ollut aluksi tarpeeksi rahaa siihen (se maksoi yli miljoona pesetaa) eikä se melkein valmistunut ajoissa. Meillä oli neljä päivää aikaa saada se valmiiksi ja se meni tiukille, se valmistui vain pari tuntia ennen ottelun alkua! Kaikki kehuivat aluksi banneriamme. No, kaikki paitsi lehdistö ja seura. He olivat vihaisia, sillä meillä ei ollut muka lupaa esittää tällaista banneria. Ottelun aikana me lauloimme ja "remusimme". Jotkut vastapuolella (Ultras Surin päädyssä) halusivat kaataa aidan ja maalinkin, jottei "Real Madridille tulisi lisää vaikeuksia." [itse ottelun kulusta ei teksissä paljoakaan kerrota...]
-Ultras Sur:
Ultras Sur ei esitellyt mitään erikoisuuksia. Heillä oli yksi tavanomainen banneri. He hyppelivät aidalla ennen ottelua ja ottelun alussa. Tuolloin poliisin olisi pitänyt jo toimia. Kun ottelua oli pelattu 25 minuuttia, aita lopulta kaatui. Aidan kaaduttua poliisi ryntäsi paikalle ja ajoi ultrat takaisin katsomoon. Ottelu keskeytyi 75 minuutiksi ja poliisi partioi eteläpäädyn luona samalla kun aitaa otettiin pois kentän puolelta. Lopulta ottelu pääsi taas jatkumaan ja U.S.:kin lauloi koko ottelun ajan huolimatta ikävästä, mutta myös tahallisesta välikohtauksesta.
Ottelun jälkeen kaikki moittivat sekä Suria, että Vikingoa. Seura uhkaili meitä. Sur päätti "hajaantua" loppukauden ajaksi. He eivät olisi niin yhtenäinen ryhmä enää.
Orgullo Vikingo on todella vihainen, siitä kuinka seura manipuloi lehdistöä. Me (O.V.) aiomme yhä edelleen kannustaa Real Madridia sekä koti- että vierasotteluissa, mutta silti olemme vihaisia.
Champions League -finaali pelataan Amsterdamissa ja Madrid tarvitsee sinne kannustajia. Faniclubit ja vanhukset eivät ole oikeita kannustajia, kaikki tietävät sen. Jos Madrid pääsee finaaliin, niin esille voi nousta valitettavia ongelmia:
-Jos O.V. ja U.S. eivät saa lippuja, Madridilla ei ole Amsterdamissa kunnon kannustajia.
- Jos O.V. ja U.S. saavat lippuja, poliisilla on enemmän haastetta Amsterdamissa ja siellä voi syntyä vaikeuksia ja välikohtauksia.
CL-finaali '98, Real Madrid-Juventus:
Ennen matkaa:
Kaikki Real Madridin äärikannattajat olivat huolissaa, saavatko he lippuja finaaliin. Borussia Dortmund -ottelun välikohtaus oli Ultras Surin vika, mutta seura rankaisi myös Orgullo Vikingoa. Olimme siis huolestuneita ja hermostuneita. Lopulta me kuitenkin saimme liput, saimme ne vain viikko ennen finaalia, joten meidän täytyi nopeasti valmistautua matkaan. U.S. päätti matkata busseilla (3 bussia). O.V. meni junalla Pariisiin ja sieltä kahdella bussilla Amsterdamiin.
Matkan aikana:
U.S. onnistui matkaamaan Amsterdamiin ilman ongelmia. O.V.:lla oli kuitenkin hiukan ongelmia junamatkalla. Juna oli ahdas ja me joimme matkalla paljon alkoholia. Varsinaiset ongelmat alkoivat baskikaupunki Irunissa myöhään yöllä, kun jotkut meistä hyppäsivät tauon aikana ulos junasta, menivät maalailemaan seiniin ja tekivät parkeeratuille autoille ilkivaltaa. Loppumatkalla ei kuitenkaan esiintynyt hulinointia ja näin mekin pääsimme Amsterdamiin.
Amsterdamissa:
Amsterad täyttyi kannattajista, sekä Madridin että Juventuksen. Useat poliisit pitivät yllään paitoja, joissa luki "Anti-Nazi Power!" tai "Smash Nazis!". Se kummeksutti monia. Sekä Madridin että Juventuksen ryhmät kulkivat kaupungilla ilman ongelmia. Pääryhmät (Irriducibili, Fighters, U.S. ja O.V.) eivät olleet toisilleen sen suuremmin vihamielisiä.
Stadionilla:
Orgullo Vikingo asetettiin alemmalle tasolle ja Ultras Sur asetettiin ylemmälle tasolle. Kun saavuimme paikoillemme, huomasimme että normaalit fanit olivat jo saapuneet paikoilleen ennen meitä ja hekin olivat levitelleet muutamia pikkuisia bannereitaan. Kun ottelu pääsi alkamaan, me esitimme oman bannerimme samalla kun U.S. koetti esitellä omiaan. Lähellä olevat normaalit katsojat huomauttivat meille bannereista, mutta me selitimme: "Tämä on tifo, se kuuluu nyt asiaan."
Lopulta joitakin turvamiehiä tuli kiistelemään kanssamme, mutta suurempia ongelmia ei ilmaantunut.
Näimme stadionilla myös pari hajanaista ryhmää: Espanyolin "Brigadas Blanquizulesin" sekä Lyonin "Bad Gonesin", jotka olivat tulleet kannustamaan Real Madridia.
Ottelun ajan me lauloimme alusta loppuun ja kun Mijatovic teki maalin me hullaannuimme täysin. Eräs hyvä ystäväni huusi vieressäni ja aivan yhtäkkiä eräs kaunis tyttö tuli ystäväni luokse, suuteli häntä ja huusi: "Se oli maali! Maali!!!" Suudelman ja hetken huuman jälkeen väki alkoi rauhoittua ja tyttö pakeni jonnekin muualle; emme nähneet häntä sen jälkeen enää.
Ottelun jälkeen halusimme juhlia voittoa Amsterdamissa, mutta poliisi esti sen ja he sanoivat että voisimme juhlia voittoa kunnolla vasta kotonamme, Madridissa.
Kotimatkalla ei tapahtunut mitään välikohtauksia. Pääsimme turvallisesti takaisin Madridiin.
[Lopuksi tekstissä kerrotaan Madridin hulinoista. Erikoisintahan siinä oli juuri se, että kummatkin ryhmät (O.V. ja U.S.) olivat Amsterdamissa. Silti Madridissa esiintyi hulinointia ja pienimuotoista kaaosta, mutta se on ymmärettävää - Los Blancos voitti Euroopan mestaruuden 32 vuoden jälkeen kahdeksannen kerran.]
Äänestys