Porukoiden luona tullut muutama leffa katsottua. Suurin osa TV:stä tulleita.
Kuin surmaisi satakielen (1962)
IMDb, loistava samannimiseen romaaniin perustuva klassikko. Näyttelysuoritukset todella kovia ja leffan tunnelma on mukavalla tavalla perinteinen. Nevöhöörd ohjaaja Robert Mulligan onnistuu hyvin, toki näin hyvällä tarinalla vaikea epäonnistua. En suosittele, mikäli 6-10 vuotiaiden lasten seuraaminen tuntuu vaikealta

4/5
Presidentintekijät (2014)
IMDb, dokkari Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjasta. Kohtalaisen mielenkiintoinen aihe, ihan ok toteutus. Sitä en tiedä, miksi tästä kohu piti nostaa.
2,5/5.
Inside Llewyn Davis (2013)
IMDb, Coenin veljesten uusin tuotos kertoo uransa kanssa kamppailevasta muusikosta. Todella laadukasta jälkeä jälleen veljeksiltä, ja vaikea keksiä mitään valittamisen aihetta. Mutta taaskaan Coenin veljesten elokuva ei kuitenkaan meikäläiseen iskenyt ihan niin kovaa, mitä se on ilmeisesti joihinkin kriitikoihin iskenyt. Joka tapauksessa vakuuttavalla tavalla veljekset kykenevät pitämään kovan tasonsa elokuvasta toiseen.
3,5/5
Jane Eyre (2011)
IMDb, tätä tuskin olisin katsonut, jos joku muu ei olisi laittanut TV:stä pyörimään. Ajattelin, että on taas yksi hmv-tapaus näistä loputtomista Englannin kartanoelämästä kertovista elokuvista, joita katsovat lähinnä keski-ikäiset naiset, mutta tämä kostautuikin ihan hyväksi elokuvaksi. Michael Fassbenderiltä ja Mia Wasikowskalta hyvät roolit.
3/5
Parrasvalot (1952)
IMDb, Charles Chaplinin viimeinen USA:n maaperällä kuvattu elokuva, ennen mestariohjaajan/näyttelijän mm. poliittisista vainoista johtunutta Eurooppaan "häätämistä". Tunnelma on paljon vakavampi kuin Chaplinin aiemmissa tuotoksissa, mutta toimii tämäkin loistavasti. Säkenöivän kauniille Claire Bloomille vielä erikseen

3,5/5
Ihmeellinen on elämä (1946)
IMDb, tuli tämäkin jokajouluinen klassikko viimein katsottua. Loistava elokuva, ei voi muuta sanoa. Imdb arvosana 8,7 ei ole tuulesta temmattu. James Stewart osasi näköjään jo nuorenakin näytellä/viihdyttää

Ja Donna Reed ei häviä Claire Bloomille millään mittarilla

4/5
Sitten katselin kolme Charles Chaplinin puolen tunnin lyhytelokuvaa vuodelta 1917: The Adventurer (
IMDb), The Immigrant (
IMDb) ja Easy Street (
IMDb). Kaikki ovat siis näitä kuuluisia kulkuri-komedioita. Eipä tälle kaverille voi muuta sanoa kuin hattuu nostaa, on nämä sen verran vekkuleita ja toimivat edelleen. Tuntuu, että näitä voisi katsella vaikka koko päivän. Vaikka suuri osa huumorista ei luonnollisesti enää toimi yhtä hyvin kuin 100 v. sitten, jokaisessa näistä lyhäreistä oli kuitenkin pari todella hyvää oivallusta, joille tuli ihan ääneen revettyä. Chaplinille kyllä ikuinen
Kon-tiki (2012)
IMDb, norjalainen elokuva norjalaisen tutkimusmatkailija Thor Heyerdalin kuuluisasta lauttamatkasta Tyynellä valtamerellä vuonna 1947. Kaveri siis matkusti muutaman kaverinsa kanssa Perusta 8000 km länteen jollekin saarelle sellaisella pienellä puulautalla tuulen ja merivirtojen avulla todistaakseen, että Polynesia olisi voitu asuttaa myös Etelä-Amerikasta käsin (Aasian sijasta) kauan kauan sitten. Tämä elokuva siis kertoo tuosta yli 100 päivää kestäneestä matkasta, toki hiukan dramatisoiden. Ihan jännä pikku pläjäyshän tämä oli, ei kuitenkaan mitenkään ihmeellinen. Onnistunut ja rehellinen seikkailuelokuva.
3/5
Dinner Rush (2000)
IMDb, ihan hauska idea tämä mafiaelokuvan sijoittaminen yhteen ravintolaan, mutta eipä tämä sitten oikein tahtonut lähteä kunnolla käyntiin. Kyllä elokuvaan lopulta jonkinlainen järki kuitenkin saatiin, ja pituutta ei onneksi ollut liikaa. Erityismaininta hävyttömän paskasta soundtrackistä.
2,5/5
Metsän tarina (2012)
IMDb, kauniisti kuvattu luontodokkari suomalaisesta metsästä. Hyvinkuvattua luontomatskua on mielestäni aina erittäin mukava seurata

3,5/5
Amores Perros (2000)
IMDb, tuli katsottua sitten viimeinenkin elokuva meksikolaisen ohjaajan Inarritun "Trilogy of Death":istä (tämän lisäksi siihen kuuluvat siis 21 Grams(2003) ja Babel(2006)). Noiden "trilogian" muiden elokuvien tapaan tämäkin leikkii kerronnalla hauskalla tavalla. 21 Gramsia tämä muistuttaa kerronnallisesti hyvinkin paljon: Aluksi kerrotaan paria kolmea erillistä tarinaa, ja jossain vaiheessa ne sitoutuvat yhteen jonkin sattuman (molemmissa auto-onnettomuuden) kautta. Tästä voisi muutenkin sanoa ihan samat sanat kuin tuossa parin viestin takaisessa 21 Grams -tekstissäni sanoin. Hollywood-tähtiä ei tässä vielä ole, mutta näyttely on silti kovatasoista. Mielenkiintoinen ohjaaja ehdottomasti tämä Inarritu.
3,5/5