[...jatkuu]
Sitten lopulta alkoi ilta jo pimenemään ja suuntasimme auton keulan kohti stadionia. Vaan eipä löytynytkaan ihan niin helposti, kuin oletimme. Ihmeen hyvin ja selkeästi englantia puhunut nuori norjalaisherra osasi kuitenkin opastaa meidät stadionille ja siirryimme ihmettelemään sitä. Tuohon aikaan yksi portti oli vielä täysin auki, ilmeisesti kuitenkin vahingossa, ja pääsimme katselemaan katsomoon. Tapoimme vielä hetken aikaa ja sitten olikin jo aika noutaa vielä puuttuneet kaksi lippua. Olimme sopineet tapaamisen portille 24 ja sieltä lopulta toisemme löysimme. Yllättävän hyvää englantia espanjalaiseksi puhunut Ana antoi liput ja kertoi että olisimme Espanjan Canal plussan vieraita, ja ettei tuonne kuitenkaan sen kummempaa dress codea ole, sitä tiedusteltuani.
Nämä kaksi lippua olivat siis UEFA Clubiin, eli kutsuvieraitten sekaan. Lihapatojen ääreen, jossa viini ja olut virtasi. Itse olin kuitenkin jo tehnyt päätökseni espanjalaisten sekaan menosta ja sikarihyllyn liput löysivät ottajansa. Lippujen saajat päättivät yhteistuumin pukea parasta päälleen, toinen oli tätä ennakoiden tuonut jopa tumman puvun mukanaan. Lopulta itse asiassa kävi niin, että tuolla katsomossa suurin osa oli kuitenkin villapaidoilla. Vain Real Madridin johto ja muutamat muut olivat puku päällä. Norjalaiset olivat lähteneet villapaitalinjalla. Perez muuten istui seurueemme jäsenistä noin 10 penkin päässä, eivät kuitenkaan olleet ehdottaneet Mika Väyrysen hankintaa, vaikka sovimme että he näin tekisivät.
Nyt oli kaikki liput hanskassa ja vielä muutama tunti ottelun alkuun. Herrakatsomoon liput saaneet seurueemme jäsenet lähtivät lämmitettyyn sisätilaan ja minä ja kaverini lähdimme aikamme kuluksi kiertämään stadionia kävellen. Olihan se pohjoismaalaiseksi stadioniksi todella hieno ja moderni, en tiedä milloin se on rakennettu, mutta montaa vuotta vanha se ei kuitenkaan voinut olla. Vajaa 22 000 vetävä hieno stadion oli valmis illan otteluun. Kierroksellamme paikalliset pissikset innostuivat haukkumaan Real Madridia norjaksi, mutta emme juuri asialle lämmenneet. Lisäksi jotkut Rosenborgin paitaa päällään pitäneet toivottivat tervetulleeksi stadionille.
Toisella kierroksella huomasimme, että yhteen kohtaan alkoi kokoontumaan paljon porukkaa. Arveltiin että pelaajia kuljettavat bussit tulisivat siihen ja jäimme joukon jatkoksi odottamaan. Ja noin 1½ tuntia ennen aloituspotkua bussit sitten lopulta tulivatkin. Arviolta noin 150 ihmistä seurasi tätä tapahtumaa. Ensin tuli kotijoukkueen bussi, joka sai aikaan pientä ääntä. Sitten Real Madridin bussi saapui paikalle kahden moottoripyöräpoliisin vetämänä. Kirkumistakin kuultiin, kun paikalle Beckhamin takia saapuneet teinitytöt luulivat englantilaisen nähneensä. Minä en häntä kuitenkaan nähnyt, koska suurin osa pelaajista poistui bussin keskiovesta johon minun paikaltani ei nähnyt.
Pelaajien saavuttua stadionille, suuntasimme sitten kaverimme kanssa portille kahdeksan, josta omille paikoillemme mentiin ja yllätyimme, kun yleisöä otettiin jo katsomoon. Menimme espanjalaisten jonon hännille ja pian olimme ruumiintarkastuksen jälkeen omilla paikoillamme katsomossa. Ilta ei ollut siihen mennessä ollut kovinkaan viileä, mutta pääty- ja sivukatsomon välistä sattui tuulemaan suoraan tähän katsomonosaan… ja minulla ei ollut edes takkia mukana. Hieman tuli kyllä kylmä, mutta eipä sekään juuri harmittanut.
En voi sanoa, että olisin odottanut katsomon espanjalaisten olevan mitään jatkuvasti kovaa laulavia äärikannattajia, mutta siltikin yllätyin. Suurin osa Norjaan matkustaneista espanjalaisista oli melko vanhoja pariskuntia, sekä myös suunnilleen minun ikäisiäni tyttöjä oli aika paljon. Tai siltä se ainakin minusta tuntui. Lisäksi mukana oli toki sekalainen seurakunta kaikenlaista kansaa. Espanjalaiset kiinnittivät lakanansa katsomon reunaan ja huutelivat hetken erilaisia kannatushuutoja. Ottelun ensimmäisellä jaksolla tuolla jaksettiin pitää melko hyvin ääntä, mutta toiselle jaksolle kylmä kangisti Real Madridien pelaajien lisäksi myös kannattajat.
Katsomot alkoivat täyttyä hiljalleen ja ensimmäisetkin pelaajat tulivat lämmittelemään noin 40min ennen aloituspotkua. Nämä siis Rosenborgin pelaajia, Madridin ensimmäinen, eli Casillas, saapui kentälle vasta kun ottelun alkuun oli enää noin 30min. Tuo oli hieman normaalia myöhemmin, liekö sitten kylmyys vaikuttanut. Vai koittiko Luxa viimeiseen asti arpoa aloituskokoonpanoa varamiehiseksi kuihtuneesta ringistä.
Sitten joukkueet tulivat kentälle ja norjalaiset saivat kyllä melkoisen tunnelman stadionille. Kateellinen olen norjalaisille tuosta, kysyn vain että koska Suomessa.
Itse pelin ensimmäinen jakso oli Real Madridilta hyvää peliä, pallo pyöri kankeitten norjalaisten ympärillä välillä hyvinkin hienosti. Tauolla tilanne oli 0-2, vaikka oli norjalaisillakin paikkansa. Toisella jaksolla Real Madrid oli sitten pääsääntöisesti puolustuskannalla, mutta Ikermanin loistokkaat torjunnat ja puolustuksen suhteellisen hyvä, uhrautuva ja yhtenäinen peli piti numerot samoina. Tulos oli erinomainen lähtökohtiin nähden, vaikka pelillisesti kentällä ei mitään tasokasta ottelua nähtykään.
Guti oli minun silmääni melko huono, menetti palloa todella usein. Kolikon kääntöpuolella on toki taas kerran yksi maali ja esityö toiseen. Casillas oli joukkueensa paras, mutta myös keskuspuolustuksessa pelanneet Woody ja Pavón pelasivat hyvin. Ja kyllä, teille kaikille irvileuoille tiedoksi, että näin myös Beckhamin noin 10 metrin päässä antamassa kulmaa. Tuo kyseinen kulma taisi mennä suoraan toiselle puolelle heitoksi, mutta onneksi sen antaja oli edes söpö ja ihana.
Pelin päätyttyä Raúl, Casillas ja Beckham kävivät lähempänä katsomoamme kiittämässä meitä, muut taputtivat kauempaa. Lähdimme kohti autoa, joka oli parkkeerattu stadionia lähellä olleelle nurmikolle asfalttikoneen viereen. Ei ollut sakkolappua taaskaan ikkunassa. Matka kohti kotia alkoi noin 23.00 paikallista aikaa. Olimme aikaisemmin päivällä myös suunnitellut uutta reittiä, joka meni etelämpää ja hieman suurempia teitä. Se oli hieman pitempi, mutta myös oletettavasti nopeampi. Meillä oli myös hieman kiire, taas matkaa tuo noin 700 kilometriä ja aikaa noin reilu 8 tuntia.
Kaikki meni kuitenkin taas hyvin, hallittua ylinopeutta unen ja valveilla olemisen rajoilla. Poliisit pysäyttivät kerran, mutta sillä hetkellä ei tainnut olla edes ylinopeutta. Puhalluttivat, katsoivat paperit ja kyselivät minne olimme menossa. Toimitus oli nopeasti ohi ja matka jatkui. Takaikkunasta katsottiin, kun poliisiauto kääntyi takaisin ja hävisi näkyvistä. Nopeus nousi jälleen laivan lähtöajan sanelemalle tasolle.
Matka sujui lopulta niin sutjakasti, että olimme satamassa lopulta 1½ tuntia ennen laivan lähtöä. Eli lopulta ei ollutkaan mitään kiirettä… Kello löi hieman yli kahdeksan ja laiva lähti kohti Vaasaa. Tarkoitus oli taas nukkua ja tällä kertaa se onnistuikin jo paremmin. Noin puolessa matkassa kuitenkin heräsin, ja uudelleen nukahtamisen teki mahdottomaksi muutama mustalaisperhe, jotka olivat sanalla sanoen äänekkäitä. Ei perkele sitä meteliä.
Vaasassa laiva oli sitten 13.00 ja matkan viimeinen etappi starttasi. Koko matkana ei juurikaan ollut satanut, mutta viimeisellä etapilla tuli vettä sitten senkin edestä. Vaan eipä ollut enää mihinkään mitään kiirettäkään. Kotona oltiin hieman jälkeen 17.30 keskiviikkoiltana, väsyneinä mutta ehdottomasti reissuun tyytyväisinä.
Voi perkele kun tuli pitkä matkaraportti, odotettavissa siis useampia ”en jaksanut kuin alusta” jne. Laitetaan kuitenkin muutama kuva, jotta edes jotain saisitte tästäkin irti.
[Kuvat toistaiseksi FF:llä, eli osoite on
http://home.suomifutis.net/phpBB2/viewtopic.php?p=1740147#1740147]
Kuvia tuli reissulta otettua melko vähän ja pelistä minun kameraani ei tarttunut ainuttakaan kuvaa, koska jätin sen suosiolla autoon. Minulla kun on tapana heitellä tavaroita, jos kentällä tapahtuu jotain negatiivisia tunteita herättävää. Kaverini kamerassa saattaa jotain vielä olla, mutta se selviää joskus.
Ehdottoman positiiviset kokemukset jäi reissusta. Olihan se rankkaa asua käytännössä pari päivää autossa nukkumatta juuri ollenkaan, mutta kaikki oli sen arvoista. Jos nyt jotain ikäviä asioita olikin, niin ne unohtuvat nopeasti ja jäljelle jää vain hyvät muistot. Rahaakaan ei kulunut kovinkaan paljoa 50 euroa enempää, jos 340 euron laivalippuja ja kolmea tankillista dieseliä ei ota huomioon. Reissun tekisin uudestaan vaikka heti.
Seuraavaksi, jos mitään odottamatonta ei tapahdu, on vuorossa sitten taas matka Madridiin. Alkukevättä olen ajatellut. Ehkä halpalentoyhtiöllä jonnekin Espanjaan ja sieltä junalla Madridiin. Mahdollisimman halvalla, mahdollisimman paljon jalkapalloa ja mahdollisimman paljon uusia kokemuksia. Matkailu avartaa, vaikka matkustelisikin vain pallon tai seuran perässä.