Calderónin puheet ovat tietysti kummeksuntaa ja paheksuntaa aiheuttavia tapauksia jo itsessään, mutta on tietysti eri asia puhuuko mies totta ihan sydämensä pohjasta. Toki tuollaista semiläppää ei pitäisi heittää madridmaisissa olosuhteissa, missä kunnia ja perinteet ovat viime kaudet jo muutenkin olleet hiukan hukassa, jos asian voisi näin lievästi ilmaista... tietty voittamisen kulttuuri kun alkaa nostaa päätään taas pitkästä aikaa ja homma näyttää melko hyvältä itse kentällä, kuten myös seuran johtoportaassa siinä mielessä, että hankinnat ovat olleet herkullisia; eivätkä pelkästään nimiensä puolesta tällä kertaa.
David Beckhamista on puhuttu ummet ja lammet hänen saapumisestaan lähtien, mutta tietyllä tavalla hänen roolinsa Fabio Capellon alaisuudessa näyttää ainakin vielä pieneltä kysymysmerkiltä, sillä maajoukkuehyllytys varmasti vaikuttaa Fledan pieneen pääkoppaan, mutta toivottavasti vain sillä positiivisella tavalla, että Becks antaa kaikkensa camiseta blancassa ja parantaa edelleen esitystään... nooh, iskipä mies näköjään maalinkin Real Sociedadia vastaan viikko sitten.
Mutta presidenttimme Calderón (nimi saattaa joidenkin korvaan kalskahtaa jotenkin ivalliselta, vrt. naapurin kotistadika -- nääf, snadi knoppi vaan...). Kukapa madridistoille muka olisi täydellinen puheenjohtaja? Santiago Bernabéun jälkeen mikään ei presidenttimaailmassa ole ollut siempre perfectoa, koska aina löytyy mielipiteitä ja kommentteja suunnasta jos toisesta. Jotkut tykkäävät enemmän ja jotkut vähemmän. Samanlainen tilanne oli Florentinon kanssa, joidenkin keskuudessa hän oli koko ajan suosittu ja joskus vaativat kannattajat ylistivät herraa ja toisinaan kaatoivat läjäpäin scheissea niskaan. Tietysti Calderónin halveerava lausahdus on jotain ennen kuulumatonta, mutta on ne muutkin päästelleet sammakkoja joskus suustaan. Tällä hetkellä allekirjoittanut pistelee Calderónin sarakkeeseen oikeastaan pelkkiä plussia.
... ja Betis kaatui juuri äsken Diarran maalilla. Hyvä, oikein hyvä.
