Siinä mielessä on vieläkin vähän oudohko fiilis välillä, kun on taas siviilielämässä 24/7. Itse olen suurilta osin pasifistinen luonne ja vastustan militarismia, joten intin käyminen olikin pakkopullaa, joka vain piti suorittaa yhtenä elämän etapeista. Paljon jäi huonoja muistoja, mutta jos tosissaan funtsii, niin täytyy olla ilmastolle kiitollinen, sillä kunnon paukkupakkasia ja armotonta lumimäärää en joutunut metsäkeikoilla sietämään - loppusodassa ei tarvinnut edes lumipukua ja sitä seikkaa olisi ollut vaikea uskoa intin alussa - silloinhan mietti, että viimeisissä taisteluissa on täysi talvi... niinpä, ja paskat!
Miellyttävimmät muistot liittyvät tietysti uusiin tuttavuuksiin ja tupakavereihin, joiden kanssa syntyi omanlainen huumori ja elämäntapa. Naureskeltiin aina koksumme hassutuksille, joka oli melko vekkuli kundi; yleensä aika pihalla ja jäätävän katseen omaava hortoilija, yritystä ja kannustusta ainakin löytyi - toisin kuin monilla muilla, oli nimittäin aika gona-meininki jo viimeiset puolitoista kuukautta, mistä tulikin valituksia ihan ylemmältäkin taholta.

Loppujen lopuksi kuusi kuukautta meni hitaasti, varsinkin kun ajattelee, mitä kaikkea ehti tehdä ja kokea, vaikka suurilta osin kaikki tekeminen oli samanlaista toistoa. Aika monta erilaista ihmistyyppiäkin rupesi tuntemaan ja joistakin skappareista tuli jopa legendoja omaperäisine persoonineen.
Mutta totuudellisin päivä oli tietysti kotiuttamispäivä, jolloin siviilit vedettiin ylle ja vasta tuolloin nähtiin, kuka on minkäkinlainen. Eräästäkin alikessusta en olisi ikinä uskonut, että tämä pukeutuu kuin räp-tähti, jotenkin tuli epätodellinen fiilis.
Ja tipsejä intin käymättömille, jos tosiaan aikoo selvitä puolella vuodella:
1) Perseile ne kokeet. Vaikka väitettäisiin, etteivät ne vaikuta AUK-valintoihin, niin se on paskapuhetta.

2) Ilmoita fyysinen (ja henkinenkin) kuntosi huonommaksi, mitä se todellisuudessa on.

3) Perseile sopivasti (älä liikaa!), kuten unohda puhuttelu-esittely-asiat ja ota automaattilepoja.

4) Ole taistelukoulutuksessa sopivasti vässykkä, mutta yritä silti parhaasi. Hmmm... ristiriitaista...

5) Avaudu pari kertaa kunnolla, mutta älä sillä tavalla, että se johtaa skapparin kanssa keskusteluun.

Ja itsehän en edes käyttänyt kaikkia noita keinoja... jos taasen haluat mennä AUKiin tahi RUKiin ja hankkia "arvostetun johtajakoulutuksen", niin en voi muuta sanoa kuin: "Otan syvästi osaa."